Business Turun vuosittainen Vihreän siirtymän vuosiseminaari keräsi reilut sata toimijaa ja yritystä aiheen ympärille Joki-vierailukeskukseen marraskuun alussa.
– Vihreä siirtymä vaatii tahtotilan paremman tulevaisuuden luomiseksi. Meidän missionamme on vihreän siirtymän kiihdyttäminen ja kasvun vahvistaminen, painotti Business Turun operatiivinen johtaja Linda Fröberg-Niemi avauksessaan.
Turun kaupungin elinvoimajohtaja Vesa Palander katsoi, että Turku ja ympäröivä maakunta voisivat olla maailmanluokkaa vihreässä siirtymässä.
– Haluamme kaupunkina vahvistaa ekosysteemiä ja olla katalyyttinä mahdollistamassa uusien yritysten sijoittumista alueelle. Kannustamme tänne PK-yrityksiä ja start-uppeja kääntämään pessimistisen Suomen suuntaa. Esimerkiksi vetyliiketoiminnan osalta ei kannata odottaa liian valmista, vaan lähteä jo nopeasti myymään Invest-in -mahdollisuuksia.
Iso investointitulevaisuus
Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo nosti esiin, että Suomella on useita vahvuuksia vihreässä siirtymässä.
– Pohjoismaissa meillä on vahva sähkönsiirtoverkko ja Suomessa on Euroopan (toiseksi) halvinta puhdasta sähköä. Meillä jo 94 % sähköstä on tuotettu puhtaasti. Hyvä infra tuo Suomelle vetovoimaa investointien kohdemaana.
Suomessa on juuri nyt vireillä lähes 270 MRD euron vihreän siirtymän investoinnit: merituulivoimaa, maatuulivoimaa ja vetyinvestointeja. Kokonaisuus on kansantalouteemme suhteutettuina valtava summa. Suunnitelmista tulee päästä toteutukseen mahdollisimman sujuvasti.
– 77 % hankkeista liittyy energian tuotantoon, ja niitä on suunniteltu toteutuvaksi vuosikymmenen loppupuolelle. 2025–28 ovat jo merkittäviä investointivuosia ja ensi vuosi on merkittävä investointipäätösten kannalta.
Kuvassa alla on EK:n esityksen dia: Näkökulmia Suomen kilpailuetuihin.
Uusia tuotteita metsäteollisuuden sivuvirroista
Vuosiseminaarissa kuultiin myös useita vihreän siirtymän yritysten esittäytymisiä esimerkiksi biotalouteen ja hiilinieluihin liittyen.
– Sahanpurua, kuorta ja lastuja, kaikki nämä kelpaavat meille raaka-aineiksi ja kilpailemme niistä energiantuoton kanssa. Tukista menee sahanpuruun jopa 15 % ja kuoreenkin jonkin verran, eli raaka-ainetta on helposti saatavilla. Käsittelemme raaka-aineen biotuotteiksi, pääosin sokereiksi, ligniiniksi ja kuiduksi, lämmönlähteenä meillä on bioenergia, kertoi Boreal Bioproducts -yrityksen toimitusjohtaja Jaakko Pajunen.
Biotuotteiden käytettävyys on moninaista. Ne soveltuvat esimerkiksi liimoihin raaka-aineeksi tai pahvipakkauksiin pinnoitteeksi muovin tilalle. Ligniinistä saadaan höyrynestosuojia ja osa tuotteista soveltuu myös kosmetiikan raaka-aineiksi.
Yritys hakee isompaa mittakaavaa ja pääsyä teollisten ratkaisujen sovelluksiin. Turun Science Parkista 2021 lähtenyt yritys kaavailee nyt pilottituotantolaitosta sellutehtaan kylkeen vuonna 2027.
– Tällä hetkellä yritys työllistää noin 10 henkilöä. Osaajiksi tarvitaan lisää teräviä tekijöitä, joiden on substanssin lisäksi ymmärrettävä globaaleja markkinoita.
Hiilenpoiston suuret markkinat
Hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä on ilmastonmuutoksen näkökulmasta kriittistä, mutta kustannuksiltaan kallista toimintaa. Arvion mukaan ilmakehään päästettävää hiilidioksidia on tarve poistaa yli 1 gigatonnia vuonna 2030 ja jopa 10 gigatonnia vuonna 2050.
– Biogeenisen hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö halutaan liiketoiminnaksi. Tarvitaan vahva vapaehtoinen markkina pysyville teknisille hiilinieluille, jotta se mahdollistaa myös tarjonnan vahvistumisen ja kehittymisen, tarkasteli Kalle-Valtteri Ukonaho UPM:ltä.
Voisivatko pienet startupit saada teiltä lisensoitua teknologiaa, kysyttiin yleisöstä. Näin kehitystyö pääsisi eri näkökulmista vauhtiin, kun tulevaisuudessa haetaan skaalautumisen mahdollisuuksia.
Vihreän siirtymän vuosiseminaarin lisätiedot ja seminaarin esitykset:
Business Turku
Green Deal, kestävyyssiirtymä ja sääntelyn mahdollisuudet
Biotalous, teolliset symbioosit ja tekniset hiilinielut
Sähköistyminen, vetytalous ja kaksoissiirtymä