Varsinais‑Suomi on Itämeren merkittävin meriteollisuuskeskittymä, jossa toimii 559 yritystä ja noin 8 200 työntekijää. Ekosysteemi rakentuu laivanrakennuksesta, suunnitteluosaamisesta, älykkään merenkulun TKI‑toiminnasta ja vahvasta alihankintaverkostosta. Tämä kokonaisuus muodosti foorumin keskustelujen perustan, kun arvioitiin alan kasvun edellyttämää osaamista ja osaajien saatavuutta. Keskusteluissa korostui myös alan monialaisuus: “Kaikkea mitä yhteiskunta on kehittänyt, tarvitaan laivalla”.
Teknologiateollisuus ry:n osaajatarveselvityksen mukaan seuraavan kymmenen vuoden tarve on 140 000 osaajaa, joista suurin osa on korkeakoulutettuja, mutta neljännes ammattiosaajia.
–Yli puolet tarpeesta syntyy valmistavassa teollisuudessa, mukaan lukien meriteollisuus, ja tarve jakautuu tasaisesti kasvun ja eläköitymisen kesken, sanoi koulutuspolitiikan päällikkö Touko Apajalahti Teknologiateollisuudesta.
Osaajapula on suurinta suunnittelussa, automaatiossa, laivasähkössä sekä robotiikan ja tuotannon perusosaamisissa, kuten hitsauksessa ja koneistuksessa. Osaamista tarvitaan erityisesti digitalisaatiossa, tekoälyssä, tuotantoteknisessä osaamisessa ja projektijohtamisessa.
– ICT‑osaajien tarve painottuu, moniteknisiä osaajia tarvitaan enemmän ja automaation merkitys kasvaa. Alalla käydään kilpailua samoista osaajista koko teknologiateollisuuden kanssa, vahvisti Apajalahti.
Katso esitys: Touko Apajalahti, Teknologiateollisuus
Alueellisen meriklusterin vaikutus on huomattava: Varsinais‑Suomi tuottaa 22 % koko Suomen meriteollisuuden liikevaihdosta ja työllistää laajasti myös alihankkijoita. Vahvuuksia ovat suunnittelun korkea taso, digitalisaation hyödyntäminen ja tiivis TKI‑yhteistyö. Tämä edellyttää koulutukselta kykyä reagoida teknologian muutoksiin ja ylläpitää modernia osaamista.
– Projektijohtamisesta tulee entistä tärkeämpää suurten laivaprojektien monimutkaistuessa, korosti asiakkuusvastaava Tapio Karvonen, Business Turusta.
Katso esitys: Tapio Karvonen, Business Turku
Teknologian kehitysvauhti
haastaa osaajien löytymistä
Yrityspuheenvuoroissa Meyer Turku toi esiin, että telakalla työskentelee päivittäin noin 6 000 henkilöä ja rekrytointitarve on jatkuva. Osaamistarve kohdistuu niin tuotantoon (hitsaus, koneistus, varustelu) kuin suunnitteluun (mekaniikka, HVAC, sähkö) sekä ympäristö‑ ja nettonollateknologioihin. Meyer nosti esiin huolen siitä, vastaako alueellinen koulutusjärjestelmä teknologian muutoksiin ja korosti laaja‑alaisen osaamisen merkitystä työntekijän oppimiskyvylle.
Elomaticin mukaan kansainvälisten hankkeiden kasvu lisää sähkö‑ ja automaatio‑osaamisen, HVAC‑suunnittelun ja laivakonseptiosaamisen tarvetta. Haasteina ovat kilpailu osaajista, pätevien suunnittelijoiden saatavuus sekä kasvava englanninkielisen työvoiman tarve ja erityisasiantuntijoiden niukkuus.
Oppilaitospuheenvuorossa korostettiin, että työelämäyhteyksiä on vahvistettu työelämäjaksoilla, telakan ohjaajakoulutuksilla ja työelämävaltaisella oppimisella. Koulutuksen kehittämisessä painopisteenä ovat oppimisympäristöjen päivitys, AMK‑väylät ja laivasuunnittelukoulutuksen uudistaminen. Opiskelijoiden moninaiset elämäntilanteet ja yksilöllisen tuen tarve on otettava huomioon, kun pyritään rakentamaan sujuvia osaajapolkuja.
Katso esitys: Mikko Hauninen, Turun ammatti-instituutti
Kasvun tarpeisiin (nopeasti)
sekä ammattiosaajia että korkeakoulutettuja
Menti‑tulosten mukaan keskeisimpiä haasteita ovat osaajapula, kohtaanto‑ongelmat ja teknisen perusosaamisen puute, ja tilanteen arvioidaan pahenevan seuraavina vuosina. Ratkaisuehdotuksissa painottuivat oppisopimus‑ ja muuntokoulutukset sekä maahanmuuttajien osaamisen ja alan vetovoiman vahvistaminen. Osallistujat arvioivat, että ylimaakunnalliselle meriklusterin osaamis‑ ja ennakointiryhmälle voisi myös olla tarvetta.
Tilaisuuden viesti on selkeä: meriteollisuuden kilpailukyky edellyttää laajaa ja nopeasti päivittyvää osaamista, jonka saatavuus ei nykyisellään riitä kasvun tarpeisiin. Osaajatarve ulottuu sekä ammattiosaajiin että korkean tason suunnittelu‑ ja konseptiosaajiin. Oppilaitokset ovat vahvistaneet yhteistyötä yritysten kanssa, mutta tarvitaan lisää työelämävaltaisuutta, joustavampia koulutusratkaisuja ja ajanmukaisia oppimisympäristöjä. Keskusteluissa korostui selkeämpien koulutuspolkujen tarve, ja lisäksi nähtiin, että korkeakoulutasoista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.
Teksti ja kuvat + lisätiedot: Kristiina Ojala @edu.turku.fi
Sanni Kiviniemi @novida.fi, Icon of the Seas -kuva Meyeriltä.
Tilaisuuden järjestäjinä ovat Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia ja JOE-hankkeen toimijat. Varsinais-Suomessa jatkuvaa oppimista vahvistetaan vuosina 2024–26 Euroopan unionin osarahoittamalla JOE-hankkeella.
