Kuva: Turku AMK

Kevät 2023:

Työvoimapula haastaa SOTE -ja hyvinvointialaa pysyvästi? Voidaanko osaamisen ja koulutuksen täsmäkeinoilla saada helpotusta alan osaamiskapeikkoihin?

Sote-ja hyvinvointialan ennakointiryhmä on päivittänyt alan skenaarioita sekä työstänyt mahdollisuuksia ratkaista alan osaamiskapeikkoja mm. koulutusten päivittämisellä, mikrotutkinnoilla taikka tutkinnonosia kehittämällä.

Katso lisää täältä: Sote ja hyvinvointiala_tuotokset yhteenveto_kesakuu2023

Kevät 2022:

Kehittyvää hyvinvointia vai heikkenevää veto- ja pitovoimaa?
Sote- ja hyvinvointialan neljä tulevaisuusskenaariota

Keväällä 2022 Sote- ja hyvinvointialan työryhmä on tehnyt skenaariotyötä, eli hahmotellut toimialan vaihtoehtoisia ja mahdollisia tulevaisuuksia. Tuloksena on neljä erilaista skenaariota:

Alla skenaarioiden lyhyet kuvaukset.

Tasaisen kehityksen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuskuvassa asiat etenevät toivotusti tulevan 10 vuoden ajan. Jatkuva oppiminen (mm. osaamisen eriytyminen ja syventyminen) ja digitalisaatio (esim. työkaluna nivelvaiheiden ohjauksessa) nähtiin positiivisen kehityksen mahdollistajina yhdessä uudistuneiden työyhteisöjen ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisen rinnalla. Tutustu tarkemmin ennakointiryhmän laatimaan tasaisen kehityksen hyvinvointiyhteiskunnan -skenaarioon.

Paikallaan juoksevan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuskuvassa lähitulevaisuuden kehityssuunta perustuu nykyiseen kehityskulkuun. Sote- ja hyvinvointialan osaajien riittävyys alueen työmarkkinoilla saadaan turvattua esim. koulutustoimenpiteiden (aloituspaikkamäärien merkittävä kasvattaminen) ja rekrytoinnin palveluratkaisujen kautta. Lisäksi eri sektoreiden yhteistyö palvelutuotannossa ja ylialueellinen verkostoyhteistyö nähdään tärkeiksi elementeiksi tulevina vuosina.

Laskuauringon hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuskuvassa lähitulevaisuudessa edetään kohti ei-toivottavaa kehityskulkua, jota kuvaavat esim. alan veto- ja pitovoiman edelleen heikkeneminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen ja digitalisaatiokehityksestä tipahtaminen.

Radikaalien muutosten hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuskuvassa tulevina vuosina sote- ja hyvinvointitoimiala kohtaa isoja, mullistavia, kehityskulkuja, mikä ajaa toimialan taantuneeseen ja hajaantuneeseen tilanteeseen. Kaiken kaikkiaan voidaan tulkita hyvinvointiyhteiskunnan olevan rapautumisprosessissa.

Lue kokonaiset skenaariokuvaukset täältä: Sote ja hyvinvointialan skenaariot 2022-2030

Sote- ja hyvinvointialan osaamisen profilointi

Osaamisprofiilit on johdettu skenaarioista. Skenaariot on esitelty lyhyesti ohessa profiilien yhteydessä ja pidemmin tämän osion yläpuolella. Osaamistarpeita on siis mietitty sen mukaan, mitä tarvittaisiin toivottavassa, mullistavassa ja ei-toivottavassa tulevaisuudessa tai nykytilan jatkumossa. Työryhmissä on laadittu sekä eri työtehtävien osaamisprofiileja että työpaikkailmoituksia.

Tutustu sote- ja hyvinvointialan osaamisprofiileihin täältä:

Sote-ja-hyvinvointialan-osaamisen-profilointi-2022-2030

Syksy 2021:

Sote-alan ennakointiryhmä sote-uudistuksen, osaavan työvoiman saatavuushaasteiden ja uuden teknologian ennakointihaasteiden parissa

Syksyn 2021 aikana työryhmä on valinnut ennakointikartalta tärkeimmät muuttujat, joiden ajatellaan vaikuttavan eniten alan tulevaisuuteen. Näiden ympärille on muodostettu tulevaisuuskuvia, joista puolestaan on rakennettu tulevaisuusskenaarioiden pohja.

Syksyn työn kooste: Klikkaa kuvaa, niin esitys avautuu.

Avainmuuttujat Sote-alan osalta ovat:

• Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö (ml. veto- ja pitovoima)
• Vieraskielisten osuus työvoimasta
• Työvoiman siirtymät (alue/kansallinen/kv)
• Työkykyisyyden aste
• Koulutuksen järjestämisen murros
• Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon suhde
• Monialainen yhteistyö ja palveluintegraatio
• SOTE-uudistuksen syvyys
• Robotiikka ja tekoäly palvelutuotannossa
• Priorisointi
• Sairastavuusaste väestöryhmittäin
• Luottamus, asiakastyytyväisyys

Tulevaisuuskuvat:

Avainmuuttujat on listattu tulevaisuustaulukkoon, ja jokaista muuttujaa on lähdetty tarkastelemaan neljän erilaisen kehitysvaihtoehdon kannalta.

• Tasaisen kehityksen hyvinvointiyhteiskunta (maltilliseen kasvuun perustuva tulevaisuuskuva)
• Elinvoimainen ja hyvinvoiva kasvuyhteiskunta (vahvistuvaan kasvuun perustuva tulevaisuuskuva)
• Paikallaan juokseva hyvinvointiyhteiskunta (ns. business as usual -tulevaisuuskuva)
• Laskuauringon hyvinvointiyhteiskunta (taantuvaan kehitykseen perustuva tulevaisuuskuva)
• Radikaalien muutosten hyvinvointiyhteiskunta (isojen muutosten ja mullistusten tulevaisuuskuva)

Skenaariot:

Tulevaisuuskuvista on ryhdytty loppusyksyllä 2021 rakentamaan skenaarioita, mahdollisia tulevaisuuksia. Skenaarioita ei priorisoida, eikä niiden ajatella toteutuvan kokonaisuudessaan. Sen sijaan skenaarioista voi toteutua osia. Tarkoitus on siis tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista. Skenaarioiden avulla pyritään hahmottamaan alan mahdollisia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuskulkuja.

Skenaarioiden ajanjaksoina ovat lähitulevaisuus 2022–2025 sekä tulevaisuus 2026–2030. Näihin molempiin ajanjaksoihin kohdistuvia päätöksiä ja valintoja teemme jo parhaillaan tässä hetkessä.

Ajatuksia tulevaisuuden osaamisista:

Työryhmän keskusteluissa tulevaisuuden osaamistarpeet ovat vahvasti esillä. Skenaariotyön jälkeen jokaiseen eri skenaarioon liittyvistä osaamisista koostetaan osaamisprofiileja alan tulevaisuuden työtehtäviin peilaten.

Jo nyt osaamisen muutos on noussut esiin. SOTE -alalla:

• Avainmuuttujissa on paljon osaamiseen liittyviä muuttujia (ks. Dia 2).
• Useimmat avainmuuttujista vaikuttavat suoraan ja/tai välillisesti alan tulevaisuuden työhön ja sen sisältöihin.
• Sote- ja hyvinvointialan työ v. 2030+ on:
  • Osaamisintensiivistä (substanssin osalta vaaditaan niin vahvaa perusosaamista kuin erityisasiantuntijuutta; vaihtelee ammatti- ja asiantuntijatyön mukaan)
  • Geneerisiä taitoja ja valmiuksia tarvitaan entistä laajemmin (vaihtelee ammatti- ja asiantuntijatyön mukaan)
  → esim. työyhteisöosaaminen (ml. tiimityötaidot, itseohjautuvuus, kansainvälisyystaidot, jatkuvan oppimisen motivaatio, palveluosaaminen, eettinen osaaminen), digitaalinen osaaminen ja toimintaympäristöosaaminen (vahva kytkös rakenneuudistukseen).

Kevät 2021:

Sote- ja hyvinvointialan ennakointiryhmä käy vuoropuhelua toimintaympäristön ilmiöistä ja verkostoituu työelämän kanssa

Elinikäinen oppiminen, osaavan työvoiman saatavuus ja sote-alan pito- ja vetovoima ovat toimintaympäristön muutosvoimia ja ilmiöitä, jotka ovat läsnä jo nyt. (Ilmiöt kursiivilla).

Sote-ja hyvinvointialan ennakointiryhmän esitys 10.6 ennakointifoorumissa.

Ennakointiryhmän keskusteluissa on noussut vahvasti esiin, että jatkuva oppiminen on välttämätöntä, jos muutoksessa halutaan pysyä mukana. Pelkästään oppiminen eri riitä, vaan opittuja asioita on kyettävä lisäksi soveltamaan erilaisissa konteksteissa ja tilanteissa. Muutostahti ei kaiketi ainakaan hidastu, digi- ja muu teknologia kehittyy koko ajan, ja muutos edellyttää koko ajan uuden oppimista. Myös saman ammatin sisällä tarvitaan jatkuvaa oppimista. Tehokkuus ja tehostaminen edellyttävät jatkuvaa oppimista. Yksi haaste jatkuvassa oppimisessa on sote-alalla tutkintopainotteisuus, uralla eteneminen on usein kiinni uudesta tutkinnosta, jolloin koulutusputket ovat pitkiä. Jatkuvaa oppimista pitää tarkastella suhteessa tutkintokoulutuksen kehittämiseen, ml. esim. avoin amk/yliopisto.

Osaavan työvoiman saatavuus -ilmiö on jo läsnä. Yhteiskunnallisesti pitäisi luoda strategiaa, miten hoitoalasta saataisiin houkuttelevampaa, ja sen yhteiskunnallista kuvaa nostettua, ja miten ihmisiä saataisiin hakeutumaan tälle alalle enemmän. Edelleen tarvittaisiin paljon enemmän opiskelijoita alalle. Aiemman suoritetun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulee tehdä myös entistä sujuvammaksi prosessiksi. Maahanmuuttajilla on usein kielitaito haasteena opiskelun ja tulevan työnteon kannalta sote-palveluissa. Haasteita on erityisesti yhteisissä opinnoissa, jotka sisältävät kieliopintoja, matematiikkaa ym. Kouluttajien kokemus on, että maahanmuuttajat suorittavat hyvin varsinaiset ammatilliset opintosisällöt. Työperäinen maahanmuuttoa ei voi olla ainoa keino työvoimapulahaasteeseen – työvoimapula on globaali-ilmiö sote- ja hyvinvointitoimialalla.

Sote-alan veto- ja pitovoimaan on panostettava yhteiskunnassa. Huolestuttava ilmiö on, että moni ei pysy valmistumisen jälkeen alalla, vaan siirtyy toiselle alalle, koska siellä esim. työajat ja/tai palkka on parempi. Miten saataisiin sote-alalta valmistuneet sitoutettua ja pidettyä ko. alalla? Moni lähtee myös hoitoalan töihin ulkomaille, jossa palkkataso on parempi verrattuna Suomeen. Siten siis suurin osaamis- ja työvoimaresurssi on jo alalla olevat osaavat työntekijät, joiden pitovoimaan täytyy kiinnittää todella paljon huomiota, ettei jokin osa soten palvelujärjestelmästä joudu siihen tilanteeseen, että palveluja ei voida enää turvata. Tosiasia on, että muutkin toimialat kilpailevat maassamme osaavasta työvoimasta – ja samoista osaajista.

Nosteessa digitalisaatiokehitys, palvelujen muotoilu ja kestävän kehityksen toimintaperiaatteet

Digitalisaatiokehitys vaatii monella toimialalla jatkuvaa oppimista – sote-ala ei tee tässä poikkeusta. Etäteknologioita ja etäkonsultaatiota tullaan ottamaan hyötykäyttöön yhä enemmän sote-palveluissa lähitulevaisuudessa. Mobiilipalvelujen konseptointityö (esim. peruspalveluihin saavutettavuutta, lähipalvelunäkökulmaa, mobiiliratkaisujen kautta) tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Myös tekoälyä hyödynnetään eri tavoin toimialalla – esimerkiksi kielen kääntämisen palvelut kehittyvät ja ne edelleen kehittävät sote-kentän palveluja ja työtapoja.

Palvelu- ja yhteiskuntarakenne on murrosvaiheessa. Arvot ja eettiset näkökulmat nousevat esiin erilaisten ilmiöiden kautta: väestön eriarvoistuminen ja polarisaatiokehitys tulee jatkumaan, hoidon / palvelujen priorisointikysymykset ovat esillä myös tulevaisuudessa. Kansallisessa ja alueellisessa valmistelussa ovat hyvinvointialueet ja niihin keskeisesti sidoksissa olevat yhteistyöalueet, minkä seurauksena sote- ja hyvinvointialan rajapintayhteistyötä edelleen kehitetään ja tiivistetään. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä ennakointiryhmässä nostettiin tulevaisuuden terveyskeskus -hanke. Sote- ja hyvinvointipalvelujen muotoilu asiakas- /potilaslähtöisesti nähtiin tulevaisuudessa keskeisesti esillä olevana ilmiönä. Johtamisen, koordinoivan yhteistyön sekä tiedolla johtamisen näkökulmat ovat palvelurakenneuudistuksessa tärkeä ilmiökokonaisuus.

Ennakointiryhmän pohdinnoissa on nostettu esiin myös kiertotalousosaamisen ja ympäristö- / kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden merkityksen kasvaminen lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi ekotukihenkilöitä on jo koulutettu osana Health Campus -yhteistyötä.  Lisäksi pohdinnoissa on esitetty, että ympäristöasioiden systemaattinen ja strateginen työote korostuu tulevaisuudessa. Etäpalvelut tuovat automaattisesti ympäristönäkökulman palvelutuotantoon, koska liikkuminen vähenee ja osaltaan työajan käyttö tehostuu ja voidaan keskittyä palvelun tuottamiseen.

Verkostoitumista ja vuoropuhelua työelämän kanssa – 13.4.2021 Soteuttamon antia

Soteuttamon teemana oli tuottaa ajankohtainen tilannekatsaus käynnissä olevaan palvelu- ja rakenneuudistukseen Varsinais-Suomen näkökulmasta. Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistumisen ja verkostojen rakentamisen työkalupakki, joka tuo eri tyyppisiä toimijoita yhteen.

Tilaisuuden loppuosuus sisälsi vaihtoehtoiset työpajat. Ennakointiryhmän edustajat toteuttivat ennakointityöpajan, jossa käsiteltiin alueen osaamis- ja koulutustarve-ennakointia varsinaissuomalaisten työelämätoimijoiden kanssa. Mukana intensiivityöpajassa oli osallistujia niin sote-yrityksistä, kunnista, työvoima- ja aluehallinnosta kuin koulutusorganisaatioista.

Soteuttamon työpajassa saadut tulokset vahvistivat osaltaan sote- ja hyvinvointialan ennakointiryhmän tuottamaa näkemystä siitä, millaiset ilmiöt vaikuttavat tulevaisuuden toimintaympäristöön ja mitä edellytyksiä tämä asettaa sote- ja hyvinvointialan työntekijöiden osaamiselle. Tulevaisuuden osaamisten sanapilvi esitetään alla olevassa kuvassa.