Yritykset ovat ennakoinnin mestareita, koska niillä ei ole vaihtoehtoja. Korona-aikana elinkeinoelämä on joutunut olemaan liikkeissään entistäkin vikkelämpi: ”Pandemia muutti suunnittelua merkittävästi – suunnitteleminen pitkälle tuntuu tällä hetkellä typerältä, kun tulevaisuus on niin epävarma ja muuttuva”, toteaa yksi Turun kauppakamarin perinteisen Varsinais-Suomen kilpailukyky -kyselyn vastaajista. Keskimäärin yritykset arvioivat tulevaisuuttaan vuoden-parin aikajänteellä.
Kysely toteutettiin kesäkuussa ja siihen vastasi 135 varsinaissuomalaista yritysjohtajaa. Keskityn tässä kyselyn yritysten ennakointikykyä ja -halua koskeviin kysymyksiin. Kysyimme, kuinka pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvaa ennakointia yritykset tekevät eri asioihin liittyen ja miten yritykset investoivat tulevaisuuden osaamisen kehittämiseen nyt ja 1–3 vuoden aikajänteellä.
Tutkimuksen perusteella suurin osa yrityksistä on keskitien kulkijoita: kun vaihtoehdot ennakointityön horisontiksi ovat yli 5 vuotta, 3–5 vuotta, 1–3 vuotta ja ei lainkaan, niin suosituin vastaus kaikissa kysymyksissä on 1–3 vuotta. Yllätykseksi nousee korkea valmius yrityskauppoihin sopivan osaamisen hankkimiseksi.
Omaa toimialaa katsotaan pitkälle tulevaan
Kuten tekstin alun sitaatti kertoo, niin lyhimmällä aikahorisontilla yritykset ennakoivat osaamistarvettaan (14,2 % alle vuoden päähän) sekä omien tuotteiden/palveluiden muutostarpeita (13,4 % alle vuoden päähän). Nämä kulkevat käsi kädessä: jos myytävää tuotetta tai palvelua pitää muuttaa, niin valmistamiseen usein tarvitaan uudenlaista osaamista.
Pisimmälle tulevaisuuteen yritykset arvioivat oman toimialan muutosta (19,4 % yli 5 vuoden päähän) ja yrityksen oman toimintaympäristö muutosta (18,7 % yli 5 vuoden päähän). Nämäkin vastaukset kulkevat käsi kädessä ja ovat osin päällekkäisiä: esimerkiksi inflaatio vaikuttaa sekä toimialaan kilpailutilanteeseen että yleisemmin toimintaympäristöön.
Kuten mainittua, suurin osa yrityksistä on keskitien kulkijoita. Ilahduttavaa on nähdä, että 51,5 % yrityksistä arvioi tulevaa osaamistarvettaan 1–3 vuoden päähän ja 32,1 % vielä tätäkin pidemmälle – yritystoiminta on terveellä pohjalla, kun uutta osaamista ei tarvitse hankkia vailla suunnitelmallisuutta ja vasta silloin, kun tarve on akuutti.
Kuvio 1 (alla) kertoo hyvästä suunnitelmallisuudesta: Yritykset arvioivat ja ennakoivat osaamistarvettaan 1–3 vuoden päähän ja usein tätäkin pidemmälle.
Viidesosa valmis yrityskauppoihin
Miten yritykset saavat uutta osaamista? Tarjosimme tutkimuksessamme seuraavat vaihtoehdot, jotka on tässä lueteltu nykytilanteen mukaan suosituimmasta alkaen:
1) kouluttamalla omaa henkilöstöä,
2) tarjoamalla työssäoppimismahdollisuuksia,
3) yhteistyöllä muiden yritysten kanssa,
4) oppilaitosyhteistyöllä,
5) rekrytoimalla ennakoivasti,
6) konsultointipalveluja ostamalla,
7) työvoimaa vuokraamalla,
8) ulkoistamalla tai
9) yritysostoilla,
10) muu/ avoin vastaus.
Kysyimme jokaisen vaihtoehdon kohdalta nykyhetken tilanteen sekä arvion tulevaisuudesta 1–3 vuoden päähän. Suosituin vaihtoehto ei ollut yllätys, sillä se on helpoin: 95 % yrityksistä kouluttaa omaa henkilöstöään vastaushetkellä ja 96 % arvioi kouluttavansa myös tulevaisuudessa. Vähiten suosittu vaihtoehto puolestaan on vaikein, kallein ja aikaa vievin: 14,9 % yrityksistä harkitsee tällä hetkellä hankkivansa uutta osaamista yritysostoilla ja 20,1 % arvioi harkitsevansa asiaa tulevaisuudessa. Suurehko ero nykyhetken ja tulevaisuuden välillä selittynee talouden epävarmuuksilla: Ukrainan sota, pandemian kyteminen ja inflaatio tuovat poikkeuksellisen paljon kysymysmerkkejä tulevaisuuden ylle.
Mutta se, että peräti viidesosa yrityksistä harkitsee uuden osaamisen hankkimista yritysostoilla, on jopa yllättävän korkea luku – ja erinomaisen hyvä asia kaikkien suomalaisten kannalta: yritykset kasvavat ja samalla vanhat omistajat saavat pääomaa uuden liiketoiminnan perustamiseen.
Kuvio 2 (alla) osoittaa, että oman henkilöstön kouluttaminen on merkittävin tapa kehittää yrityksen osaamista. Keskeistä on myös työssäoppimispaikkojen tarjoaminen sekä yhteistyö oppilaitosten ja toisten yritysten kanssa.
Suurin ero nykyhetken ja tulevien suunnitelmien kanssa on muiden yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä: 63,4 % tekee yhteistyötä vastaushetkellä, 75,4 % suunnittelee yhteistyötä tulevaisuudessa.
Jatkossa vähemmän halutaan tehdä asiaa, jotka ehkä koetaan yrityksen oman toiminnan kannalta väliaikaisratkaisuksi: työvoimaa vuokraa nyt 37,3 % yrityksistä, tulevaisuudessa näin aikoo tehdä vain 32,8 %.
Olli Hakala
Kirjoittaja on Turun kauppakamarin yhteyspäällikkö.
Lue lisää: Kannattavuus elinkeinoelämän isona huolena
Lue jäsenkyselyn 06/2022 perusteella tehty artikkeli: Varsinais-Suomen kilpailukyky ja työvoiman saatavuusongelma