Työnantajat ovat rekrytointeineen muuttuvassa tilanteessa, jossa valmiita osaajia ei tahdo enää löytyä. Muutosta ja sen vaatimaa uusien työntekijöiden ohjaustarvetta ei vielä ole kaikilta osin ymmärretty. Oppisopimuskin rekrytointimallina pitäisi paketoida uudelleen.
Keskustelussa pohdittiin, voisiko rekrytoiva oppisopimus toimia yhtenä työvoimapulan ratkaisuna. Lopputulemana todettiin, että voisi toimia, kun malli vain tunnettaisiin ja saataisiin paremmin tuotteistettua.
– Oppisopimusopiskelija tarvitsisi usein vahvaa ohjausta työsuhteen ja opiskelun alussa. Nuorella saattaa olla puutteita työelämätaidoissa, vähän vanhemmalla ehkä opiskelutaidoissa. Työtehtävien vaativuustaso saattaa myös yllättää, kun osaamisen hankkiminen on vasta pääsemässä vauhtiin, todettiin keskustelussa.
– Myös työnantaja voi olla valmistautumaton ohjaamaan, tai opastamiseen ei ole riittävästi aikaa. Tuen tarvetta on siis molemmilla osapuolilla.
Keskustelussa todettiin, että suoraan töihin rekrytoiva oppisopimus pitäisi nyt tuotteistaa. Liitteeksi voisi tulla myös palkkatuki. Sekä työnantaja-asiakkaalle että henkilöasiakkaalle pitäisi rakentaa selkeät palvelupolut, joissa työsuhteen alkuvaiheen tukielementit olisivat riittäviä.
Isoissa yrityksissä on kokeiltu malleja, joissa perustutkinto-opiskelijat opiskelevat kaksi vuotta oppilaitoksessa, ja viimeisen vuoden oppisopimuksella työnantajalla. Tätäkin käytäntöä kannattaisi laajentaa.
Lisäksi oppisopimusmallista pitäisi viestiä enemmän. Rekrytoivan oppisopimuksen tarjoamat mahdollisuudet näyttäisivät olevan melko pienen joukon tiedossa. Vääriä käsityksiä on edelleen esimerkiksi oppisopimuksen pituudesta – kesto voi nykyään olla lyhytkin, esimerkiksi vain muutama viikko, jona aikana hankitaan puuttuva osaaminen.
Keskustelun vetäjinä toimivat:
Anne Lautsamo, johtava asiantuntija, työllisyyden palvelutuotanto
Turun kaupunki
Esa Anttila, koulutustarkastaja, Turun oppisopimustoimisto
Tutustu myös muihin Osaamisesta ja työllisyydestä elinvoimaa -tilaisuuden keskusteluihin (lyhyet koosteet):
-
- Kaksikielisellä työpaikalla arvostetaan sekä suomea että ruotsia
En tvåspråkig framtid för att mötas i äldreomsorgen - Oppilaitokset tukemaan PK-yritysten kasvua
- Ennakointi pitää organisoida työtehtäväksi
- Kuka maksaa henkilöstön kouluttautumisen?
- Maahanmuuttajien osaamista kartoittamaan haluttaisiin työnantajat mukaan
- Kaksikielisellä työpaikalla arvostetaan sekä suomea että ruotsia
Varsinais-Suomessa jatkuvaa oppimista vahvistetaan vuosina 2024–26 Euroopan unionin osarahoittamalla JOE-hankkeella. JOE-hanke vastasi tilaisuuden järjestelyistä.