Tutkintojen arvo
Perinteisesti koulutus on ollut suora väylä sosiaalisen statuksen nostamiseksi, mutta nyt tämä sosiaalisen liikkuvuuden väylä on vaiheittain kyseenalaistumassa. Tutkintojen arvostus laskee jatkuvasti kaikissa länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa, samalla kun erilaisten sertifikaattien ja näyttöjen arvostus nousee.
Ammattien kysynnän ja toimialojen nopeat muutokset tarkoittavat, että monet tutkinnot eivät enää vastaa työmarkkinoiden osaamisvaatimuksia ja siten takaa yksilöille menestyksekästä uraa tai välttämättä edes helppoa työllistymistä.
Koulutuksia on tulevaisuudessa uudistettava voimakkaasti ja entistä nopeammin, mikäli virallisten tutkintojen avulla halutaan edelleen vastata yhteiskuntien, organisaatioiden ja yksilöiden tarpeisiin. Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa aidosti, voi turhien tutkintojen suorittaminen tulla hyvin kalliiksi kaikille osapuolille. Kyse ei ole pelkästään tulevien sukupolvien koulutuksen uudistamisesta, vaan entistä tärkeämpää on panostaa myös tällä hetkellä työmarkkinoilla olevien yksilöiden jatko- ja uudelleenkoulutukseen.
Tutkinnoilla säädellään pääsyä töihin
Kun korkeakoulututkintojen ja niitä vastaavien ammatillisten asemien välistä suhdetta tarkastellaan saksalaisen sosiologian klassikon Max Weberin mukaan nimetyn weberiläisen koulutuskredentialismin näkökulmasta, korostuvat tutkintojen kulttuurinen ja poliittinen merkitys. Tutkinnoilla säädellään, kuka pääsee mihinkin työhön ja ammatilliseen asemaan. Kuinka tämä mekanismi toimii jatkossa, jos tutkintojen arvo laskee?
Korkeakoulutettujen asemaan vaikuttavat lisäksi tutkinnon maine ja arvostus sekä monopoliasema, joka on tuotettu ammatillisten pätevyysvaatimusten ja lainsäädännön avulla. Esimerkiksi koulutuksen pätevöittämällä lääkärillä, juristilla tai opettajalla on ammatillista arvovaltaa, jota maallikolla ei ole. Tutkinto symboloi opiskelussa omaksuttua tietämystä ja osaamista, jota kukaan ulkopuolinen tai ammatillisissa hierarkioissa alempana oleva ei voi kyseenalaistaa.
Työpaikoista kilpaillessaan tutkinnon suorittanut on siten vääjäämättä monien itsestään riippumattomien tekijöiden armoilla. Vaikka työpaikkailmoituksessa haetaan ”osaamiseltaan ja ominaisuuksiltaan tehtävään parhaiten sopivaa hyvää tyyppiä”, tutkinnon arvostus vaikuttaa taustalla.
Tutkimusten mukaan ammattikorkeakoulusta valmistunut uskoo tutkinnon tuottaneen sisällöllisesti arvokasta osaamista, joka samalla vahvistaa työmarkkina-asemaa. Hän kuitenkin arvioi kilpailukykynsä työmarkkinoilla heikommaksi kuin sillä, jolla on maisterinpaperit.
Lähteet:
Aikuiskasvatus: Takaako tutkinto hyvän aseman työmarkkinoilla?