Kaupungistuminen ja älykaupunki

Kaupungistuminen nousi esiin merkittävänä tulevaisuuteen vaikuttavana ilmiönä ja kehityskulkuna Varsinais-Suomen ennakointiakatemian työpajoissa. Kaupungistuminen puhutti ainakin kulttuurialoihin ja matkailuun liittyvissä pajailtapäivissä. Samoin ilmiö nousi esiin myös Salossa järjestetyssä ICT ja äly kaupunki -teemaisessa työpajassa, jossa pohdittiin syvällisemmin miltä tulevaisuuden kaupunki näyttää ja mitä se pitää sisällään: älyä, nopeita verkkoja, osallisuutta, laajennettua todellisuutta ja elämäntapoja, jotka eivät nojaa omistamiseen, vaan kierrättämiseen, liisaamiseen ja vuokraamiseen.

Maahanmuutto kaupungistumisen ajurina

Tilastojen mukaan yli puolet maailman väestöstä asuu kaupunkialueilla, ja määrän uskotaan kasvavan jatkossa. Vuoteen 2030 mennessä kaupungeissa uskotaan asuvan jo viisi miljardia ihmistä, 70% kaikista maailman ihmisistä.

Suomessa väestönkasvu on vahvinta pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), jossa asuu noin 1 170 000 suomalaista.  Muista kaupungeista selkeää kasvua nähdään vain Turun ja Tampereen seuduilla. Maltillista kasvua ennakoidaan Oulun ja Jyväskylän sekä pientä Kuopion seuduille. Lahden, Seinäjoen, Joensuun ja Vaasan seutujen väkiluvun ennustetaan laskevan.

Kaupungistumisen ajurina toimii maahanmuutto. Esimerkiksi Turku kasvaa maahanmuuton ansioista maahanmuuttajien keskittyessä suurimmille kaupunkiseuduille. Tilastojen mukaan ilman maahanmuuttoa ja Suomen kaupungistuminen olisi ollut varsin hidasta 2000-luvulla. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Varsinais-Suomessa maan kolmanneksi suurin, noin 7 prosenttia.

Kaupungistumisen hyödyt

Kaupungistumista tapahtuu, koska sen hyödyt ihmisille ja yrityksille ovat suuremmat kuin haitat. Esimerkiksi yritykset tyypillisesti hyötyvät toistensa läheisyydestä. Ihmisille kaupungit taas tarjoavat enenevästi opiskelu- ja työmahdollisuuksia sekä sosiaalisia verkostoja. Kaupungeissa on myös enemmän kulttuuria, virikkeitä ja vuorovaikutusta kuin harvemmin asutuilla seuduilla.

Myös korkeammat tuottavuuden työpaikat ja siten paremmin palkatut työt löytyvät useimmin kaupungeista. Tyypillisesti niin sanotut tietointensiiviset työpaikat ja hyvin koulutetut ihmiset keskittyvät erityisesti kasvavien kaupunkien keskustoihin.

Kaupungistumisen haitat

Ihmisten ja yritysten keskittymisellä kaupunkeihin on luonnollisesti myös haittoja. Ruuhkat, päästöt, saasteet ja melu ovat kaikille kaupunkilaisille tuttuja häiriötekijöitä. Kaupungit tuottavatkin paljon jätettä sekä kuluttavat usein kokoaan enemmän luonnonvaroja. Kaupungit ovat myös kalliita alueita yrittää ja asua.

Mihin suuntaan kaupungit ovat tulevaisuudessa menossa?

Jatkossa kaupunkien on nähty muuttuvan älykkäiksi. Älykkään kaupungin määritelmät ja sovellukset ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta älykaupungilla tarkoitetaan yleisesti ICT-teknologian ja digitaalisen toimintaympäristön edistyksellistä hyödyntämistä kaupunkiympäristössä ja julkisyhteisöjen järjestämisvastuulla olevissa palveluissa.

Älykkäille ratkaisuille on luonteenomaista avoimen datan hyödyntäminen palvelutuotannossa ja pyrkimys parantaa kansalaisten elämänlaatua ja vähentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta esimerkiksi optimoimalla liikennevirtoja tai tekemällä kaupungista entistä energiatehokkaampi älykkäiden energiajärjestelmien avulla. Tulevaisuudessa toimiva älykaupunki parantaa merkittävästi asukkaidensa elämän laatua.

Lähteet:

Turun Sanomat: Turku kuuluu väestökisan voittajiin

Kvartti: kaupungistuminen? Viimeaikainen ilmiö vai pitkään jatkunut kehityskulku

Helsingin Sanomat: Täällä korkeasti koulutettu luova luokka asuu

Tieto & Trendit: Älyteknologiasta resepti metropolien haasteisiin

Tilastokeskus: väestötilastot