Kirjoittaja: Elina Vuorio, Turun AMK, V-S Ennakointiakatemia -hankkeen projektipäällikkö

Valokuva: Turun AMK:n kuvapankki

Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia (V-S EKA2) -hanke järjesti hankkeen päätösseminaarin 25.8.2020 webinaarina koronatilanteen takia. Webinaari keräsi etäyhteyksien äärelle noin 80 osallistujaa. Tilaisuudessa oli mukana niin koulutusorganisaatioiden, työelämän kuin alue- ja työvoimahallinnon edustajia. Webinaari sisälsi alueellisia asiantuntijapuheenvuoroja osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnista. Äänessä olivat työelämän, koulutusorganisaatioiden ja aluehallinnon edustajat. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan, Mika Tammilehdon, puheenvuoro ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen osaamis- ja koulutustarve-ennakoinnin nykytilasta toi webinaarin kansallisen tason ennakointiulottuuden. Webinaarin esitykset muodostivat toisiaan täydentävän kokonaisuuden.

Tulevaisuuden osaamisten ennakointia

Tammilehto korosti puheenvuorossaan, miten tärkeää ennakointityö on nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja että tutkintotarpeiden ennakoinnista on siirrettävä näkökulma kohti osaamistarpeiden ennakointiin. Hänen mukaansa alueellinen osaamistarpeiden ennakointityö on vahvasti kytköksissä kansalliseen ennakointityöhön ja päinvastoin. Haasteena on ollut keskipitkän aikavälin ennakointitieto, joka on kaikkein merkityksellisintä kansalaistenkin näkökulmasta (esim. opiskeluvalinnat). Tavoitetilana on, että eri toimijat tekevät ennakointityötä ja tieto jaetaan avoimesti kaikille toimijoille. Kansallisesti kehitetään parhaillaan digitaalista tietoalustaa osaamistarpeiden ennakointityön tueksi.

Kuvat: Mika Tammilehdon esitysmateriaali 25.8.2020 webinaarissa

Alueen kuntien ja työelämän puheenvuorot keskittyivät siihen, miten tulevaisuuden osaamisia ennakoidaan näissä organisaatioissa sekä mistä ja miten osaajia saadaan. Turun kaupungin sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen esitteli Turun kaupungin Osaamisen visiotyö 2040 -tuloksia. Visiotyöskentelyn tuloksena on noussut esiin sisältöjä, mitä osaamista turkulainen tarvitsee vuonna 2040. Keskeistä kaupungin toiminnoissa on tukea ja lisätä Turun kaupungin veto- ja pitovoimaa: saada monialaista osaamista ja osaajia alueelle ja pitää osaajat alueella. Visiotyön tuloksia viedään konkretiaan eri tavoin, joista esimerkkeinä alueellisten kehittämiskumppanuuksien vahvistaminen työelämän ja eri koulutusorganisaatioiden kanssa, täsmäkoulutukset ja syrjäytymisen ehkäisy eri ikäluokissa.

Jarkko Heinonen, Uudenkaupungin elinkeinojohtaja, korosti puolestaan puheenvuorossaan työvoiman liikkuvuutta ja aikuiskoulutuksen merkitystä Uudenkaupungin ja laajemminkin Vakka-Suomen osalta. Heinonen näki tärkeänä aikuiskoulutuksen saavutettavuuden ja oikea-aikaisuuden tärkeänä. Lisäksi hän painotti vahvaa ammatillista peruskoulutuspohjaa, josta voi suuntautua edelleen eri aloille, ja koulutusasteille, alueen työelämän tarpeiden mukaisesti.

Pekka Heikonen, Pemamek Oy:n hallituksen puheenjohtaja, painotti puheenvuorossaan osaamisen merkitystä yrityksen menestystekijänä ja kilpailukyvyn tekijänä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yrityksessä osaamistarpeita tarkastellaan n. 5–10 vuoden perspektiivillä. Asiakastarpeita kuunnellaan herkästi, koska ne osaltaan määrittävät yrityksessä tulevaisuuden osaamistarpeita. Heikonen näki eri koulutusorganisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön keskeisenä osana yrityksen toimintaa ja kehittämistyötä. Siten tulevat osaajat ohjautuvat yritykseen esim. harjoittelujaksojen tai lopputöiden tekemisen kautta.

Niko Kyynäräinen, Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja, toi puheenvuorossaan esiin erityisesti Turun seudun kärkialat (mm. bio- ja lääketeollisuus, meriteollisuus), jotka pitävät sisällään suuren osaamispotentiaalin mutta myös ennakoivat tulevaisuuden osaamistarpeita. Turun seudulle, ja laajemmin Varsinais-Suomen alueelle, on viime aikoina houkuteltu kansainvälisiä osaajia enemmän kuin koskaan – Talent Call Turku -kehittämisprojekti on yksi esimerkki tästä voimanponnistuksesta.

Hankkeesta pysyväksi yhteistyömuodoksi

Webinaarin loppuosuudessa esiteltiin Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia -hankkeen tuloksia esimerkkien kautta sekä hankeajanjälkeisen pysyvän toimintamallin rakenteita ja toimintakokonaisuuksia. Kaksivuotisen V-S Ennakointiakatemia -hankkeen aikana on:

• Luotu pysyvän verkostoyhteistyöhön ja kumppanuussopimukseen perustuvan V-S Ennakointiakatemian toimintamalli ja -rakenne.
• Kehitetty alueen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointityötä tukevaa tietopalveluosio ja tuotettu laadullista ja määrällistä sisältöä Ennakointiakatemian verkkosivustolle.
• Kehitetty yritysyhteistyön malleja (verkostoyhteistyön kehittäminen osana seudullista osaamistarpeiden ennakointityötä, työpajatyöskentely, kyselyt, haastattelut sekä kohdennetut yrityskäynnit).
• Pilotoitu alueellisesti osallistavia osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointimenetelmiä ja
• Kehitetty ja dokumentoitu ennakointitiedon hyödyntämisen malli alueen ammatillisen koulutuksen edustajien käyttöön.

Webinaari päättyi Varsinais-Suomen alueen korkeakoulujen sekä Varsinais-Suomen liiton edustajien puheenvuoroihin. Turun yliopiston rehtori Jukka Kola painotti opiskelijoiden roolia ja toimijuutta ennakoinnissa. Hän piti tärkeänä koulutuksen monialaisuutta, joka osaltaan tukee luovuusvoimaa ja on yksi selkeä kilpailukykyetu. Kansainväliset osaajat tulee nähdä mahdollisuutena alueen työelämälle. Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila toi kommenttipuheenvuorossaan vahvasti esiin työelämän muutoksen viimeisimpien vuosien aikana ja miten tähän on reagoitu alueen koulutusorganisaatioissa. Hän esitti haasteen, miten ennakoinnissa voidaan ottaa huomioon entistä paremmin toimintaympäristöstä nousevat heikot ja hiljaiset signaalit.

Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotion päätöspuheenvuorossa korostui yhteistyön merkitys alueellisessa osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa. Hanke on onnistunut luomaan pysyvän, sopimuspohjaisen, kumppanuusmallin – v. 2021 alkaen on pysyvän toiminnan käynnistyksen ja juurrutustyön aika. Ennakointi- ja tulevaisuussuuntautunut työskentelytapa on tulossa aiempaa vahvemmin osaksi eri organisaatioiden perustoimintaan.

Linkki webinaaritallenteeseen: