Jatkuvalla oppimisella on iso rooli maakunnan elinvoiman vahvistajana, kiteytti Turun elinvoimajohtaja Vesa Palander avatessaan jatkuvan oppimisen toimijoiden yhteispäivän.
– Osaamisen kehittäminen näkyy varmuudella yksilön parempana työssä jaksamisena ja elämänlaatuna. Ja toki myös verotuloina ja elinvoimana. Osaaminen pitäisi ajatella pääomana ja koulutus investointina, hän painotti.
Alueen jatkuvan oppimisen toimijat olivat elokuun puolivälissä koolla Kuralan Kylämäessä linjaamassa jatkoaskelia jatkuvan oppimisen alueelliseen yhteistyöhön ja ekosysteemin vahvistamiseen. Käynnissä on siirtymävaihe suunnittelua tehneestä Varsinais-Suomen liiton rahoittamasta Jatkuvan oppimisen alueellinen yhteistyö -hankkeesta toimenpiteisiin tarttuvaan ESR-rahoitteeseen Jatkuvan oppimisen alueellinen ekosysteemi -hankkeeseen 2024–26.
Tilaisuuden esitykset löytyvät artikkelin lopusta.
Jatkuva oppiminen on nyt lähtenyt hyvällä porukalla ja vauhdilla kohti maakunnallista kokonaisuutta ja toimijoiden ekosysteemiä. Yhteistä visiota rakennettaessa keskiöön nousi yksimielisesti kumppanuus, ja visiolauseena toimii nyt ”Kumppanuudella jatkuvaa oppimista ja elinvoimaa Varsinais-Suomeen”, sanoo yhteisön kokoamista ja visiotyötä käynnistänyt Turun kaupungin projektipäällikkö Anneli Frantti tyytyväisin mielin.
– On hienoa, että aktiivisia oppilaitoksia ja muita jatkuvan oppimisen toimijoita, viranomaistahoja ja järjestöjä on mukana kaikkiaan 29. Osallistuminen ja keskustelu on ollut kiitettävää, ja monet toimenpiteet ennakoinnista jatkuvan oppimisen ohjauksen rakentamiseen ovat käynnistyneet ja etenevät Jatkuvan oppimisen alueellinen ekosysteemi -hankkeessa, jatkaa projektipäällikkö Niklas Lättilä.
Jatkuvan oppimisen visio
ja ennakoinnin suunnitelma tuloksina
Päättyvän Jatkuvan oppimisen alueellinen yhteistyö -hankkeen tuloksista ja jatkumosta keskusteltiin päivän mittaan Kuralan kattojen alla ja myös aurinkoisilla tauoilla. Kaikki hankeosallistujat jatkavat yhteistyötä myös Jatkuvan oppimisen alueellinen ekosysteemi -hankkeessa.
Nyt valmistunut Ennakointitiedon alueellisen hyödyntämisen suunnitelma muun muassa kokoaa yhteisen keskustelufoorumin. Tavoitteena on laventaa yhteisen ennakointitiedon käytettävyyttä kaikille oppilaitostoimijoille ja myös esimerkiksi työllisyydenhoidon tarpeisiin.
Jatkuvan oppimisen kumppanuutta korostava visio ja työn alla oleva palvelukartta nostivat esiin puhetta siitä, miten jatkuvan oppimisen palvelujen tunnettuutta ja löydettävyyttä vahvistetaan. Pohdittiin myös, miten oppijoita saataisiin parhaiten ohjattua koulutuksiin.
– Tarvitsemme räätälöityjä, yksilölle sopivia osaamispolkuja. Esimerkiksi työllisyysalueiden uraohjaajat ovat meille toimijoille tärkeä kohderyhmä, jonka tiedot jatkuvasta oppimisesta haluamme pitää ajantasaisina. Lisäksi meidän on aktiivisesti laajennettava koulutusten kohderyhmiä, ja saatava uusia oppijoita mukaan, arvioi Linnasmäen opiston rehtori Juha Kaivola.
Työllisyydenhoidon ja jatkuvan oppimisen yhteistyöhön tarttui aamun puheenvuorossaan myös Vesa Palander. Hänen mukaansa työttömien isoa määrää olisi voitava ohjata osaamisen kehittämiseen, ja tässä tarvitaan nopeasti oppilaitos- ja yritysyhteistyötä. Toimivuutta on myös mitattava, jotta sen vaikuttavuus varmistuu.
– On tärkeää voida tunnistaa osaamisen tarpeiden kehittämiskohteita työelämässä. Jos pystymme keräämään tätä dataa, meillä on avaimia myös kohtaanto-ongelmaan, arvioi Palander.
Turun AMK esitteli eurooppalaista aikuiskoulutusta
OEF:ltä uutuutena tutkintoennuste
Turun ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Katja Mäkinen esitteli puheenvuorossaan Jatkuvan oppimisen eurooppalaisia trendejä ja vertailukohtia. Euroopassa työikäisistä aikuisista aikuiskoulutukseen osallistui keskiarvona 47 % vuonna 2022 ja Suomi on tässä tilastossa yli keskiarvon, kymmenen parhaan kouluttautujan joukossa. Painotus on kuitenkin työikäisten nuoressa päässä ja korkeammin koulutetuissa.
– Suomessa yli 50-vuotiaat työttömät eivät näy amk-koulutuksissa juurikaan. Silti heillä olisi paljon tarjottavaa työmarkkinoille, mahdollisesti pitkä työelämäkokemus ja elämänkokemus sekä mahdollisuus esimerkiksi toimia mentorina nuoremmille. Ammattikorkeakoulujen tulisikin voida vastata laajempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten jatkuvaan oppimisen mahdollistamiseen ja kumppanuuksien hyödyntämiseen.
Opetusneuvos Riku Honkasalo opetushallituksesta esitteli Osaamisen Ennakointifoorumin (OEF) kuulumisia. Oph kehittää parhaillaan työvoiman kohtaannon analyysiä kattamaan keskipitkän aikavälin lisäksi myös pitkän aikavälin. Uutena työkaluna otetaan käyttöön tutkintoennuste (Vipusen yhteyteen), josta nähdään valmistuneiden määrä alakohtaisesti ja vuosittain.
Opiskelijat ja tutkinnot (vipunen.fi)
Ammatillisen koulutuksen tutkintoennuste | Osaamistarvekompassi
– On jo pitkään ollut nähtävissä, että nuoret ikäluokat eivät pysty poistumaa paikkaamaan. Aiempien sukupolvien koulutusaste on myös ollut matalampi, kuin mille nyt on tarve uusilla työpaikoilla. Jatkuvalla oppimisella onkin tärkeä rooli, jotta saadaan maahamme tarvittavaa korkeammin koulutettua työvoimaa.
Katso esitykset: Jatkuvan oppimisen alueellinen yhteistyö-päätöstilaisuus 14.8.2024
Elinvoimapalvelut, Jatkuva oppiminen
Turun kaupungin elinvoimajohtaja Vesa Palander
Opetushallituksen ennakoinnin ja Osaamisen ennakointifooruminen ajankohtaiset
OPH opetusneuvos Riku Honkasalo
Jatkuva oppiminen Euroopassa
Turun ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Katja Mäkinen
Teksti: Anneli Frantti ja Mari Frelander
Kuvat: Mari Frelander
Lisätiedot: anneli.frantti @turku.fi