Työllisyyspalveluiden ja oppilaitosten kehittämisiltapäivä kokosi tiistaina 27.10. Museolaiva Borelle yli 30 asiantuntijaa ja ammattilaista keskustelemaan kotoaikaisten ja kotoutumisajan ylittäneiden työnhakija-asiakkaiden opiskelusta. Tilaisuudessa pureuduttiin muun muassa työttömyysetuudella opiskelun reunaehtoihin sekä alueen oppilaitosten koulutustarjontaan ja opiskelijavalintakriteereiden taustoihin.
Tilaisuuden järjesti JOE Jatkuvan oppimisen alueellinen ekosysteemi -hanke. Hanketta osarahoittaa Euroopan unioni.
– Kotoutumislain tarkoituksena on tukea ja edistää maahanmuuttajan kotoutumista sekä mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Erityisesti maassaolon alkuvaiheessa lain piirissä oleville tarjotaan työllistymistä edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluita, kertoo vastaava työllisyysasiantuntija Marjo Länsipii Turun työllisyyspalveluiden kotoutumispalveluista.
Kotoutumislakia sovelletaan henkilöön, jolla on voimassa oleva ansiotyöhön oikeuttava oleskelulupa Suomessa, ja jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai ensimmäisen oleskeluluvan myöntämisestä on alle kolme vuotta. Kotoutumisaika alkaa ensimmäisen kotoutumissuunnitelman laatimisesta.
– Mikäli täysi-ikäisellä kotoutuja-asiakkaalla on koulutustarve ja työttömyysturvan edellytykset täyttyvät, työnhakija voi saada työttömyystukea sekä kulukorvausta omaehtoisiin opintoihin, kertoo suunnittelija Sahar Arya-Lehtinen.
Opinnoiksi voidaan hyväksyä suomen- ja ruotsinkieliset ammatilliset opinnot, osin korkeakouluopinnot, valmentavat opinnot, TUVA-koulutus, suomen kielen kurssit sekä esimerkiksi aikuisten perusopetuksen opinnot.
Kotoajan ylittäneiden koulutusta työllisyyspalveluiden ja oppilaitosten yhteistyöllä
– Voimassa oleva laki kotoutumisen edistämisestä rajaa kotoutumisajan kahdesta neljään vuoteen. Kotoutuminen on kuitenkin usein pidempi prosessi. Kun kotoutumisaika on päättynyt, mutta yksilöllä on edelleen kielikoulutuksen tai muun kotoutumista edistäville palvelun tarve, puhumme kotoajan ylittäneistä tai ylikotoaikaisista työnhakija-asiakkaista, Länsipii muistuttaa.
Kun kotoutumisaika päättyy, työhakija-asiakkaat siirtyvät työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain piiriin. Työllisyysasiantuntija Evgeny Ivonen käy läpi linjauksia, joiden puitteissa opiskelu työttömyysetuudella on mahdollista ylikotoaikaisille työnhakija-asiakkaille.
– Olennaista on, että asiakkaalla on todettu koulutustarve sekä se, että opinnoista on sovittu työllisyyspalveluissa ennen niiden aloittamista. Asiakkaiden tilanteet voivat näyttää samankaltaisilta, mutta olla silti erilaisia. Oppilaitoksissa kannattaa aina kehottaa asiakasta kääntymään työllisyyspalveluiden suuntaan oman tilanteessa selvittämisessä, Ivonen tähdentää.
– Merkittävä asia on, että suuri osa kotoutumisajan ylittäneistä asiakkaista ei ole koskaan osallistunut kotoutumiskoulutukseen, koska he ovat olleet kotoutumisaikanaan esimerkiksi työssä, opiskelemassa tai vaikkapa vanhempainvapaalla. Tämän vuoksi on tärkeää, että työllisyyspalvelut ja oppilaitokset kehittävät yhdessä tarkoituksenmukaisia koulutusratkaisuja tämän asiakasryhmän tarpeisiin ja suomen kielen taidon parantamiseen, Ivonen korostaa.
MOPO-koulutuspilotista buustia suomen kielen oppimiseen
Palvelujärjestelmän näkökulmasta haasteellisiksi on tunnistettu tilanteet, joissa työnhakija-asiakas on saavuttanut toimivan alkeiskielitaitotason (A1.3), mutta kielitaito ei näytä kehittyvän tätä pidemmälle.
Asiakas ei enää pääse kertaamaan suomen kieltä kotoutumiskoulutuksiin, mutta kielitaitotaso ei ole myöskään riittävä ammatillisiin opintoihin.
– Minkälaisia koulutusratkaisuja meillä on olemassa tälle kohderyhmälle? Mitä uusia ratkaisuja tai toimintatapoja tarvitsemme, jotta asiakkaat pääsevät eteenpäin? kysyy projektipäällikkö Elina Sandelin.
Työllisyysasiantuntija Ronja Kankare valaisee osallistujia meneillään olevasta MOPO-koulutuspilotista. Työvoimapoliittisena koulutuksena toteutettu Maahan muuttaneiden monipolku -pilotti on tarkoitettu kotoutumiskoulutuksen tai vastaavan suorittaneille, joiden kielitaitotaso on A1.3–A2 välillä.
– Tavoitteena on, että koulutuksen aikana kielitaitotaso kehittyy eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti vähintään yhden pykälän verran. Pilotin päätyttyä jokaisella opiskelijalla tulisi olla jokin sopiva jatkosuunnitelma, kuten työkokeilu, opiskelupaikka tai työpaikka, Kankare kertoo.
MOPO-pilotin järjestää Turun TAITO-koulutus Oy yhteistyössä Turun AKK:n ja Turun ammatti-instituutin kanssa. Myös kouluttajien taholta MOPO-pilotti on koettu toimivaksi koulutusmalliksi, jolle toivotaan jatkoa.
Keskustelun yhteydessä tilaisuuden osallistujat muistuttavat, että kielitaidon kehittymisessä merkityksellistä on vuorovaikutus, osallisuus ja yhteisölliseen toimintaan osallistuminen. Tätä tukee kansalaisopistojen opintotarjonta.
– Auralan kansalaisopisto tarjoaa sekä kaikille avoimia maksullisia suomen kielen kursseja että myös hankeavustuksilla toteutettua maksutonta toimintaa. Juuri nyt on esimerkiksi meneillään Opetushallituksen rahoittama Suomen kieli osaksi arkea -kurssi kotoutumispalvelujen ulkopuolella oleville naisille sekä Auralassa että Varissuolla, hankekoordinaattori Hanne Mäkinen Auralan kansalaisopistosta kertoo.
Lisätiedot: Elina Sandelin @turku.fi
Varsinais-Suomessa jatkuvaa oppimista vahvistetaan vuosina 2024–26 Euroopan unionin osarahoittamalla JOE-hankkeella.
