Valmistava teknologiateollisuus Varsinais-Suomessa

Lounais-Suomen talous ja työllisyys ovat kasvaneet vauhdilla jo muutaman vuoden ajan. Alueen taloustilanteen viimeaikaista nousua onkin yleisesti alettu kutsua positiiviseksi rakennemuutokseksi, jolla viitataan poikkeuksellisen nopeaan talous- ja työllisyyskasvuun tietyillä avainaloilla. Positiivisen rakennemuutoksen kärkialoja Varsinais-Suomessa ovat erityisesti meri- ja teknologiateollisuus sekä näitä tukevat liike-elämän palvelut, kuten erilaiset suunnittelu- ja insinööripalvelut.

Seutukunnista Turun ja Vakka-Suomen lisäksi esimerkiksi Loimaan seudulla on vahvaa osaamista ja kasvua teknologiateollisuuden tuotannossa ja alihankinnassa myös meriklusterin tarpeisiin. Loimaalla on sekä vahvaa perinteistä konepajateollisuutta, jolla on omia vientituotteita, että merkittäviä robotiikka- ja automaatioalan toimijoita. Salosta taas saattaa kehittyä Suomen johtava ”akkupääkaupunki” 2020-luvulla Valmet Automotiven vetäessä muitakin alan toimijoita puoleensa.

Toisaalta monissa yrityksissä kansainvälisen suhdannetilanteen kasvanut epävarmuus on alkanut vähitellen heijastua toimintaan. Tästä esimerkkinä vaikkapa Uudenkaupungin autotehdas, jonka tuotantoa maailmantalouden käänteet ovat alkaneet heilutella.

Korona -tilanne on muuttanut markkinatilannetta merkittävästi. Lomautukset ovat keväällä 2020 merkittäviä myös teknologiateollisuudessa. Syksyn uudet tilaukset ovat laskussa ja tilauskanta on epävarmalla pohjalla.

Lisätietoa taloudesta ja tilauksista teknologiateollisuuden näkökulmasta löytyy muun muassa Teknologiateollisuus ry:n suhdannekatsauksesta

Valmistava teknologiateollisuus Loimaan seudulla: skenaario vuoteen 2025

Valmistava teknologiateollisuus Vakka-Suomessa: Skenaario vuoteen 2025

Valmistavan teknologiateolliisuuden skenaario vuoteen 2025

Ennakointitoiminnan tarkoituksena ei ole ennustaa, mutta ennakoimalla tulevaisuutta voidaan varautua tuleviin muutoksiin ja hyödyntää avautuvia mahdollisuuksia. Taloudelliset tutkimuslaitokset tuottavat ennusteita. Yritysten on syytä varautua ennusteita laajemmin, rakentamalla vaihtoehtoisia ennakointikuvia.

Juuri ennen Korona-epidemiaakin havaittavissa suomalaisten yritysten kilpailukyvyn menetystä – suomalaiset firmat olivat alkaneet hävitä tarjouskilpailuissa. Kussakin uudessa tilanteessa on tarkasteltava, sekä kysyntää että tarjontaa ja koronavirus aiheutti shokin sekä kysyntään että -tarjontaan. Tällä alalla vallitseva tilanne on parempi kuin monella muulla alalla, mutta tilauskannan laskusuunta vaikeuttaa sitä loppuvuotta kohti. Lääketeollisuus ei vaurioidu.

Suomalaisten tuotteiden ja palvelusten ulkomainen kysyntä tulee kohtaamaan jatkossa paitsi haasteita myös uusia mahdollisuuksia. Korona-taantumassa Suomen viennin rakenne (investointihyödykkeet) on ongelma, mutta eri maiden voimakkaat elvytystoimet ovat avanneet mahdollisuuksia. Esimerkiksi terveysteknologian ja ympäristöteknologian aloilla positiivisia uusia signaaleja on nähtävissä.

Varsinais-Suomalainen elinkeinoelämä on aikaisemmin osoittautunut monilta osiltaan ketteräksi ja mukautumiskykyiseksi. Ei ole syytä epäillä etteikö näin olisi jatkossakin. Merkittävästi sopeutumismahdollisuuksiin vaikuttaa yrityksen velkaantumisaste: varsinkin pienen velkaantuneen yrityksen on vaikea selvitä. Velkaantuneiden pienten- ja keskisuurien-yritysten lisäksi maakunnasta löytyy hyvätaseisia yrityksiä.

Innovointihalukkuus ei myöskään ole katoamassa. Varsinais-Suomella on voimavaroja auttaa maatamme jaloilleen jatkossa. Elinkeinorakenne on täällä on muuta Suomea monipuolisempi. Tulevaisuuskuvissa erityisesti opiskelijoiden ennakointityöpajoissa ja kannanotoissa nousevat kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin kautta haettava kasvu-urat.

Tilauskirjojen supistuessa valmistava teollisuus kohtaa syvimmän koronapudotuksensa 2020 lopulla ellei kansainvälistä nousua saada liikkeelle syyskauden aikana. Koronatilanteessa valmistavan teollisuuden yritykset näyttävät välttävän irtisanomisia kaikin käytettävissä olevin keinoin, koska niissä tiedostetaan kasvun käynnistyessä kohdattava osaajapula.

Lisäksi tiedossa on, että yritysten rohkeus palkata ja pitää työntekijöitä valaa luottamusta myös kuluttajiin. Rakennus- ja infrarakentaminen on perinteinen kilpailukykyä vahvistava elvytystoimi ja tähän voidaan lukea nyt myös digitaalinen infrastruktuuri. Perinteisimmätkin yritykset ovat alkaneet totutella digitalisaatioon. Liikkuminen vähenee muttei poistu.

YT-kierrosten ja lomautusten jälkeen tilanne normalisoituu ja palataan töihin, mutta seurauksena on myös irtisanomisia ja rakenteellista työttömyyttä, mikäli uusia kauppoja ei loppuvuoden 2020 ja jälkeen ei synny. Osa yrityksistä kohtaa palautumisvaiheessa välittömästi työvoimapulan, mutta toisaalta osa yrityksistä ei toivu koronan aiheuttamasta talouden shokista. Työvoimaa alkaa liikkua.

Kokonaisuutena valmistavalla teollisuudella on mahdollisuuksia toipua. Massiivisten suomalaisten elvytystoimien lisäksi alaan vaikuttavat myös vientimaiden elvytystoimet. Globaali tilanne on kuitenkin epävarma muullakin tavoin kuin koronan aiheuttamana. Esimerkiksi USA:n toiminnan epävakaus ja muutokset USA-Kiina-suhteessa vaikuttavat pitkään.

Kansainväliset terveysuhat – ulottuvuudella on hahmoteltavissa ainakin seuraavat skenaariovaihtoehdot:

Korona-jakso pysyy siedettävän pituisena eli pahin piikki ohitetaan suhteellisen nopeasti; Julkisen sektorin elvytys toimii;Rokote /lääke saadaan kehitettyä.;BKT putoaa aluksi 4%-7% (tyyliin julkinen sektori kasvaa 1% ja teollisuus putoaa 6%)
Korona jää eloon merkittävänä globaalina toimijana, mutta sen kanssa pystytään elämään. BKT putoaa aluksi 8% – 11% mutta tilanne tasaantuu vähitellen.
Koronan merkittävävaikutus pitkittyy ja ylittää talouden kestokyvyn huomattavilta osiltaan; Julkisen sektorin elvytys ei kykene merkittävästi tukemaan elinkeinoelämää eikä taloutta; EU:n operaatiot myöhästyvät; rokotetteen/ lääkkeen kehitystyössä ei onnistuta. BKT putoaa aluksi 12% tai yli; USA ja Kiina konfliktissa.

Lähituotannon merkitys kasvaa koronan seurauksena vaikkei omavaraistalouteen siirrytä. Tuotantoketjujen lyhentämiseen on paineita. Tämä merkitsisi osaajapulan voimistumista Varsinais-Suomessa. Ns. Vihreän elvytyksen onnistuminen Varsinais-Suomessa loisi kasvua valmistavaankin teollisuuteen.

Työvoimanäkökulmasta koulutussektorin tuotantotapojen joustavoittaminen nousee tärkeäksi kehityskohteeksi, pelkkä nykyresurssilisäys ei riitä. Teknologia-alan koulutuksen kasvu on ollut postiiivinen signaali Varisinais-Suomalaiseen tulevaisuuteen. Toisaalta kysymys ulkomailta tulevasta työvoimasta saa uutta lisämerkitystä vaikka se sisältää nyt nähtävissä olevia huomattavia riskitekijöitä ja vastustustakin.

Positiivisia signaaleja tulevaisuuteen:

Massisiiviset elvytystoimet Suomessa ja päävientimaissa
EU-komission kannustus elvytyspakettien kohdistumisesta vihreään talouteen ja digitalisaatioon sekä liikenteen infrastruktuurin kehittämiseen
Turun telakan säilyminen viimeisten toimivien telakkojen joukossa maailmassa terveys-shokin aikana. Lomautukset ja irtisanomiset pysynevät kohtuullisella tasolla.
Rauman uusi sahateollisuushanke
Tavaroiden liike on jatkunut rajojen yli
Varsinais-Suomen satamien merkityksen kasvu
Paraislaisen maalitehtaan ketterä tuotannon mukauttaminen vastaamaan uutta kysyntää kaltaiset rohkaisevat signaalit yrityselämästä
Metsäteollisuuteen kohdistuva kysyntä
Suurten teollisuusyritysten pärjäämäminen
Verkkokaupan kasvu
Kokeilukulttuurin vireytyminen
Asiantuntijatehtävien joustavat työtavat
Poikkeustilan aikana vaikka yksityinen kulutus romahtii, niin julkinen kulutus kasvoi
Suomen resurssisatsaukset koulutukseen

Keskustelu on lisääntynyt koskien Varsinais-Suomen omavaraisuusasteen kasvattamista koronan jälkeisessä maailmassa, sen saamisesta uudenlaiselle kasvu-uralle vihreä tuotantotalous edellä. Työvoiman kysyntä- ja tarjontatilanteet muuttunevat paljonkin eri toimialoilla lähitulevaisuudessa – työvoiman muuntautumiskyvyn kasvattamiselle ja rohkaisullue on paljonkin tarvetta. Voitaisiinko tähän vaikuttaa muuntokoulutusta tehostamalla,? Joka tapauksessa uudelleen kouluttautuminen tulisi saada nosteeseen.

Varsinais-Suomen vahvuus teollisuudessa on ollut vienti. Kun koko maailma elää poikkeustilanteessa, miten maakunta pääsee takaisin edeltäneelle tasolle? Kestävyyskyky on ollut hyvä, mutta jos vienti pidemmälläkin aikavälillä sakkaa teollisuudessa, niin tämä luonnollisesti vaikuttaa välillisesti palvelusektorillekin, ihmisten kulutuskäyttäytymiseen jne.

Valmistavan teknologiateollisuuden osaamisprofiilit

Valmistavan teknologiateollisuuden koulutustarve Varsinais-Suomessa vuoteen 2035

Seuraavat koulutustarvelaskelmat perustuvat Opetushallituksen koulutustarve-ennakoinnin (pdf) tuloksiin.

Tiedot nojaavat tilastoihin vuoden 2016 työvoiman määrästä, 2017-2035 avautuvista työpaikoista ja työpaikoissa tarvittavan osaamisen tasosta koulutusasteittain. Arvio tulevaisuuden työvoiman määrästä ja poistumasta pohjaa osaamisen ennakointifoorumin arvioon. Arviot on tuotettu kyselyllä ja asiantuntijatyöpajoissa.