Kesä 2023

Onko Varsinais-Suomen huoltovarmuuden tulevaisuus turvattu ja miten muuttunut turvallisuuspoliittinen kokonaistilanne heijastuu maakunnan tilanteeseen? Miten vihreä siirtymän ajatellaan vaikuttavan maakunnan logistiseen tilanteeseen?

Logistiikan ennakointiryhmä on päivittänyt keväällä/kesällä 2022 valmistuneet skenaarionsa ja analysoinut alan osaamiskapeikkoja maakunnassa. Tuloksena on syntynyt joitakin ratkaisuehdotuksia, joista keskeisimmät ovat ehdotukset mikrotutkinnoiksi. Tavoitteena on nostaa laajempaan keskusteluun toimintamalleja, joilla esimerkiksi osaajapulaan voitaisiin reagoida nykyistä tehookkammin

Mikrotutkinnoilla (eng. micro-crendentials) ei vielä yhtenäistä määritelmää; Euroopan komission alustavan määritelmän mukaan ne ovat ”todisteita oppimistuloksista, jotka oppija on saavuttanut lyhyen oppimiskokemuksen jälkeen”.

Logistiikan ennakointiprosessi 2023-2035 – muutostekijät, skenaariot, osaamisprofiilit, osaamiskapeikot ja mikrotutkinnot

Kevät 2022:

Mullistaako uusi turvallisuuspoliittinen tilanne koko logistiikan? Logistiikka-alan neljä tulevaisuusskenaariota

Keväällä 2022 Logistiikan työryhmä on tehnyt skenaariotyötä, eli hahmotellut toimialan vaihtoehtoisia ja mahdollisia tulevaisuuksia. Tuloksena on neljä erilaista skenaariota:

Alla skenaarioiden lyhyet kuvaukset. Sähköinen tulevaisuus on hyvin myönteistä kehitystä kuvaava skenaario, jossa kasvavat investoinnit, sähköistyvä joukkoliikenne, sähköomavaraisuus, automatisoituvat varastot ja yritysten vastuullinen toimintatapa ovat keskiössä. Toimialalla ei ole osaajapulaa, koska koulutus on tasokasta ja houkuttelevaa sekä työperäistä maahanmuuttoa saadaan riittävästi. Raideliikenne ja satamat kehittyvät, kuljetusliikkeet vahvistuvat sekä siirrytään yhtenäiseen henkilöliikenteeseen. Etäylläpito ja -ohjaus lisääntyvät ja ne otetaan täysipainoisesti käyttöön. Näivettyvä Varsinais-Suomi on vastakkainen skenaario Sähköinen tulevaisuus –skenaariolle. Tässä dystooppisessa skenaariossa vastuullisuuden kriteerit kiristyvät, ja logistiikka-ala ei tartu näihin. Kilpailukyky rapautuu. Paikalliset toimijat poistuvat markkinoilta, esimerkiksi henkilökuljetusyritykset vähenevät ja lopettavat toiminansa. Yritykset siirtyvät kevyemmän verokohtelun alueille. Pysyviä häiriöitä ilmenee logistissa ketjuissa Itä-Euroopan levottomuuksista ja Ukrainan sodasta aiheutuen. Tunnin juna viivästyy ja maanteiden infra rapautuu. Kalustoa ei saada ja yritysten laajeneminen estyy. Kasvupotentiaali katoaa, investointikyky romahtaa ja uusia liiketoimintainnovaatioita ei synny Varsinais-Suomessa. Sähkö loppuu ja diesel vähenee. Opiskelijoita ja osaavaa työvoimaa ei saada alalle, esimerkiksi varastotyöntekijöiden tarve kasvaa ylitsepääsemättömäksi. Työvoimapulasta johtuen logistiikka jarruttaa palveluita ja taloutta. Business as usual -skenaario kuvaa nykytilan jatkumoa, jossa logistiikan markkinat toimivat paikallisesti ja globaalisti, ja niin ikään logistiikan rasitteet ja kustannukset vaikuttavat kaikkeen toimintaan ja kuluttajan kukkaroon. Tässä skenaariossa hybridienergiamalli yleistyy energian tuotannossa, power-to-x-teknologiat ja myös automaatio kehittyvät. Yritykset huomioivat vastuullisuuskriteerit entistä tarkemmin, ja kaikessa tuotannossa tuotteiden elinkaaritarkastelu lisääntyy. Jätehuolto muuttuu maksuttomaksi, koska jätteitä hyödynnetään raaka-aineina. Logistiset kustannukset kasvavat. Huoltovarmuuteen liittyvät kuljetusvarmuus-, varastointi- ja muut tekijät huomioidaan entistä paremmin. Kannustinloukut haittaavat työvoiman saatavuutta, mutta työperäinen maahanmuutto kasvaa. Uusi turvallisuuspoliittinen tilanne kuvaa mullistavaa skenaariota, jossa maailmantilanteen muutoksesta johtuen joudutaan miettimään uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Suuret pakolaisvirrat esimerkiksi Ukrainasta tuovat työvoimaa Suomeen. Ulkomailta tuleva raideliikenne vähenee, ja siten suomalaisen raideliikenteen merkitys hiipuu, mutta sen sijaan laivamäärät ja laivarahdin määrät kasvavat johtaen laivaliikenteen merkityksen kasvuun pitkän matkan väylillä. Suomesta rakennetaan tunneleita merenkurkun yli ja saaristomeren ali. Merikaapeleita ja datan siirtokaapeleita kehitetään ja niiden määriä lisätään. Tuulipuistoja lisätään ja kotitalouksissa aurinkopaneelien käyttö kasvaa. Akut ladataan induktiivisella latauksella. Droneilla järjestetään kevyen tavaran jakaminen ja tavaroiden hyperlooppia kehitellään. Lisäksi tuotannon siirtäminen lähemmäs käyttökohdetta muuttaa logistisia ratkaisuja. Kansallisvaltioiden merkitys kasvaa vaikuttaen logistiikkaan kaikessa, ja pohjoismainen yhteistyö tiivistyy. Pätevyysjärjestelmän merkitys kasvaa tutkintojärjestelmän sijaan lisäten oppisopimusmallin käyttöä. Lue kokonaiset skenaariokuvaukset täältä: Logistiikan skenaariot 2022-2030

Logistiikka-alan osaamisen profilointi

Osaamisprofiilit on johdettu skenaarioista. Skenaariot on esitelty lyhyesti ohessa profiilien yhteydessä ja pidemmin tämän osion yläpuolella. Osaamistarpeita on siis mietitty sen mukaan, mitä tarvittaisiin toivottavassa, mullistavassa ja ei-toivottavassa tulevaisuudessa tai nykytilan jatkumossa. Työryhmissä on laadittu sekä eri työtehtävien osaamisprofiileja että työpaikkailmoituksia.

Tutustu logistiikan osaamisprofiileihin täältä: Logistiikan osaamisen profilointi_2020-2030

Syksy 2021:

Logistiikan ennakointiryhmä kuljetusmuotojen muutosten, energiakysymysten ja  automaation kehittymisen parissa

Syksyn 2021 aikana työryhmä on valinnut ennakointikartalta tärkeimmät muuttujat, joiden ajatellaan vaikuttavan eniten alan tulevaisuuteen. Näiden ympärille on muodostettu tulevaisuuskuvia, joista puolestaan on rakennettu tulevaisuusskenaarioiden pohja. Esimerkki syksyn työn tuloksista: Klikkaa kuvaa, niin esitys avautuu. Avainmuuttujat logistiikan osalta ovat: • Julkinen eri energialähteiden kohtelu • Jakamistalous • Työperäinen maahanmuutto kuljetustehtäviin • Jatkuva oppiminen • Tekoäly opettajan tukena • Etäylläpito ja teollinen internet • Vastuullisuuden kriteerit kiristyvät Tulevaisuuskuvia: Utopia: ”Vastuullisten kuljetusketjujen ja osaavien ammattilaisten logistiikka”  Dystopia: ”Vastuuton logistiikka ja omistamisen muuttuminen alan vaikeuttajana”  Jatkumo: ”Jakamistalouden tuomiin muutoksiin ja maahanmuuttajien täydentämillä kuljetustehtävillä varautunut logistiikka virtaa tasaisesti eteenpäin”  Mullistus: ”Etäohjaajan tutkinto, sopeutuminen jakamistalouteen ja tekoälyn käytön edelläkävijyys logistiikan vetonauloina” 

 Skenaariot:

Tulevaisuuskuvista on ryhdytty loppusyksyllä 2021 rakentamaan skenaarioita, mahdollisia tulevaisuuksia. Skenaarioita ei priorisoida, eikä niiden ajatella toteutuvan kokonaisuudessaan. Sen sijaan skenaarioista voi toteutua osia. Tarkoitus on siis tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista. Skenaarioiden avulla pyritään hahmottamaan alan mahdollisia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuskulkuja. Skenaarioiden ajanjaksoina ovat lähitulevaisuus 2022–2025 sekä tulevaisuus 2026–2030. Näihin molempiin ajanjaksoihin kohdistuvia päätöksiä ja valintoja teemme jo parhaillaan tässä hetkessä. Ajatuksia tulevaisuuden osaamisista: Työryhmän keskusteluissa tulevaisuuden osaamistarpeet ovat vahvasti esillä. Skenaariotyön jälkeen jokaiseen eri skenaarioon liittyvistä osaamisista koostetaan osaamisprofiileja alan tulevaisuuden työtehtäviin peilaten. Alustavasti keskustelua tulevaisuuden osaamisen ympärillä ovat herättäneet mm. seuraavat asiat: Osaamisen muutos:

• Tietoteknisen osaamisen tarve kasvaa
• Koulutustason noston tarve; korkeatasoisen osaamisen ja kielitaidon hallinnan edellytykset voimistuvat
• Etäoperointi kasvaa ja edellyttää uudenlaista osaamista
• Jätteenkäsittelyn ja kaluston kierrätyksen vastuullisuusosaamisen merkitys lisääntyy
• Yleistietämysvaade liikenteen kasvihuonepäästöistä ja ilmanlaatupäästöistä kasvaa
• Matkailuosaamisen tarve lisääntyy Suomessa ilmastonmuutoksesta johtuen, matkaketjujen palvelutason osaamisen kehittymistarve kasvaa
• Logistisen suunnitteluosaamisen vaativuus ja tarve kasvavat.

Työn muutos:

• Toimintaympäristöt ja ympäristönormit monimutkaistuvat ja edellyttävät vaativampaa ja monipuolisempaa johtamis-, suunnittelu- ja ammattitaito-osaamista.
• Työperäisen maahanmuuton tarve kasvaa kuljetustehtävissä; monikulttuurisuuden haltuunotto toimii kilpailuvalttina logistiikan Varsinais-Suomen yrityksillä.

Kevät 2021:

Logistiikan työryhmä pohtii kuljetusalan merkityksen kasvua, vähähiilisiä liikenteen käyttövoimia ja ilmastopäästöjen vähentämistä

Työryhmän keskusteluissa on mietitty, miten nopeasti hybridi- ja sähköautoihin siirtyminen kiihtyy. Keskustelua tulevan 5–10 vuoden ennakoinnissa ovat herättäneet myös alan vetovoima, maakunnassa toimiva alan vahva pienyrittäjyys, sähköinen ajoneuvokalusto sekä vedystä ja hiilidioksidista tuotettava niin sanottu sähköpolttoaine. (Ilmiöt kursiivilla).

Logistiikka-alan ennakointiryhmän esitys 10.6 ennakointifoorumissa.

Logistiikan alalla myönteiset tulevaisuuden näkymät – oppilasaines tuottaa haastetta

Työryhmässä on keskusteltu siitä, että logistiikan alalla puhaltavat myönteiset tuulet. Kuljetusalan merkityksen kasvu on nousemassa, koska esimerkiksi kuljetusmäärät kasvavat niin maakunnassa kuin Suomessa yleensä. Tämä johtuu muun muassa verkkokaupan vahvistumisesta ja näin kuljetuksen ja varastoinnin lisääntymisestä, jota myös koronapandemia on vahvistanut. Myös pienyrittäjyys on logistiikan alalla maakunnassa erityistä. Työryhmän mukaan pienyrittäjä- ja alihankintatoiminta tuleekin maakunnassa jatkumaan vahvana. Logistiikka alana vetää tällä hetkellä myös hyvin opiskelijoita. Toisaalta taas logistiikassa kuljetusalan vetovoima on heikko ja alalla on suuri määrä eläköityviä työntekijöitä. Työryhmää onkin puhuttanut alan positiivisista näkymistä huolimatta se, mistä saadaan erityisesti kuljetusalan työtehtävistä kiinnostuneita opiskelijoita ja työntekijöitä? Työperäinen maahanmuutto kuljetustehtäviin tuleekin olemaan alalle erityisen tärkeää. Lisäksi työryhmä on pohtinut nykyisen oppilaspohjan osaamisen tasoa, joka näyttäisi olevan heikkenevään päin. Osaaminen on polarisoitumassa eli osaaminen ja sen hankkiminen ovat kasautumassa yhä enenevässä määrin osalle työväestöä. Herääkin kysymys, miten saada vähiten itsensä kehittämisestä ja kouluttamisesta kiinnostuneet niin sanotusti koulun penkille? Entä miten vahvistaa oppilaiden ammatillista osaamista, jos jo perustaidoissa on puutteita ja opiskeluun sitoutuminen haasteellista? Tähän asiaan tulisi tarttua jo peruskoulutasolla. Entä millaisia mahdollisuuksia esimerkiksi tekoälyllä opettajana voisi tulevaisuudessa olla?

Vähähiiliset liikenteen käyttövoimat ja päästötön lähijakelu kasvussa

Työryhmässä on keskusteltua herättänyt se, että rahdissa ja logistiikassa tullaan lähivuosina tehostamaan energian käyttöä ja vähentämään päästöjä. Vähähiiliset liikenteen käyttövoimat lisääntyvät ja näin ollen bensiinin ja dieselin ohelle on tulossa ilmastoystävällisempiä käyttövoimia, kuten uusiutuvia nestemäisiä polttoaineita ja erilaisia sähköistettyjä ratkaisuja. Taajamien sisäisessä jakelussa käytettävä sähköinen ajoneuvokalusto tulee yleistymään. Tämä koskee ensin pakettiautoja ja tämän jälkeen kevyempiä kuorma-autoja. Päästötön lähijakelu eli keskustoissa tapahtuva kuriiripalvelu päästöttömillä ja sähköisillä kevytajoneuvoilla tulee niin ikään lisääntymään. Tulevina vuosina hiilettömällä sähköllä voidaan vedestä tuottaa vetyä, jota voidaan yhdistää polttokaasujen tai ilmakehän hiilidioksidiin, ja tuottaa ilmastoystävällistä polttoainetta perinteisiin moottoreihin. Nämä niin sanotut sähköpolttoaineet saattavat pidentää polttomoottorien käyttöaikaa ilman ilmastokuormitusta. Työryhmässä on tuotu esille myös hybridi- ja sähköautoihin siirtymisen odotettua suurempi nopeus. Vuoden 2020 lopussa jo noin 20 prosenttia uusista autoista oli ladattavia hybridejä ja noin 10 prosenttia täyssähköautoja. On melko todennäköistä, että ladattavat hybridit tulevat olemaan vain välivaihe ja ajan myötä siirrytään kokonaan sähköautoihin. Tulevaisuudessa tullaan kehittämään myös hiilidioksidista polttoainetta, koska paine vähentää hiilidioksidipäästöjä kasvaa. Työryhmässä on puhuttanut myös se, että tulevaisuudessa liikennejärjestelmät tulevat rakentumaan kompleksisten liikenteen ohjausjärjestelmien varaan. Järjestelmät kontrolloivat niin robottiautoja kuin manuaalisestikin ohjattavia kulkuneuvoja. Työryhmän jäsenet: Markku Ikonen, Turun AMK Aleksi Lehikoinen, Novida Marko Hallisto, Turun ammatti-instituutti Mirja Vätti, Varsinais-Suomen TE-toimisto Kristiina Ojala, Turun ammatti-instituutti