Ennakointiakatemia vei ennakointityöpajat maakuntaan maaliskuussa. Loimaalla ja Uudessakaupungissa järjestetyissä alueellisissa työpajoissa päästiin paikallisesti pohtimaan, millä tavoin järjestelmällinen ennakointi auttaa näkemään tulevaisuuden suuntaa. Keskusteltiin esimerkiksi siitä, miten ennakointia voidaan hyödyntää alueella liiketoiminnan kehittämisessä tai osaamisvajeeseen vastaamisessa. Työpajojen järjestelyistä vastasivat Jatkuvan oppimisen JOE-hanke ja Novida.
Kuva: Kalle Rajala, Loimaan Lehti
Sekä Loimaalla että Uudessakaupungissa ennakointia pohdittiin noin parinkymmenen hengen voimin, ja mukana oli sekä yritysten että julkisen sektorin osallistujia. Ennakointiin orientoiduttiin hauskalla tehtävällä, jossa piti miettiä, mitkä asiat vuonna 2045 mahtavat muistua mieleen tästä ajasta vuonna 2025. Keskustelu lähti kehittymään energiamurroksen, autoilun ja työpäivän ympärille ja myös palvelukehitykseen. Pohdittiin, ajammeko jatkossakin dieselautolla markettiin työntämään ostoskärryjä, vai saammeko ruoat suoraan tuottajien ja valmistajien varastolta vaikkapa droonikuljetuksina kotiin.
Strukturoitu ennakointi auttaa muutospaineissa
Yksilöllisestä ennakointirupattelusta siirryttiin pian strukturoidumpaan malliin koulutuspäällikkö Hanna-Kaisa Aallon ohjauksessa. Työpajaa vetävä Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Aalto muistutti, että on keskeistä tuottaa näkemyksellistä tulevaisuustietoa oman toiminnan tueksi. Meillä on monta vaihtoehtoista tulevaisuutta ja voimme itse vaikuttaa oman yrityksen tai organisaation tulevaisuuden suuntaan.
– Teemme tälläkin hetkellä työssämme koko ajan kauaskantoisia päätöksiä. Samalla työpäivämme on täynnä jatkuvaa nopeaa ongelmanratkaisua, ja päätöksissä on valtavasti sokeita pisteitä ja olettamia. Strukturoitu tapa katsoa kohti tulevaisuutta helpottaa muutospaineissa, Aalto perustelee.
Ennakointia varten on olemassa useita työkaluja, joita Aalto toi esille. Tarkoituksena olikin antaa osallistujille kättä pidempää ja eväitä vietäväksi työpaikoille. Myös Novida jatkaa vahvasti ennakointityötä alueen yritysten kanssa sekä opiskelijayhteistyön että henkilöstön jatkuvan oppimisen kehittämisessä.
Isot ilmiöt vaikuttavat paikallisesti
Ennakoinnissa tarkastellaan usein isoja ilmiöitä ja mietitään niiden vaikutuksia oman alan ja alueen tulevaisuuteen. Työpajassa kokeiltiin tätä ilmiöiden valintaa ja vaikutusten miettimistä. Mitä omassa työssä ja yrityksen palvelukehityksessä tarkoittaa esimerkiksi se, että väestö ikääntyy tai kaupungistuminen kiihtyy? Teemmekö palvelusuunnittelua liiaksi tämän hetken tilannetta varten esimerkiksi maahanmuuttajien osalta? Miten kohderyhmät muuttuvat, kun ikäluokat pienenevät?
– Meillä on paljon tietoa ja aineistoja, mutta tarvitsemme jäsentämistä ja analysointia. Hyvä faktaa tarjoaa esimerkiksi väestönkehitystieto tai ymmärrys erilaisista sykleistä. 10 vuotta on jo sellainen aikajänne, jossa loppua kohden epävarmuus kasvaa, ja joudumme käyttämään enemmän arvioita, sanoo Aalto.
– Opiskelijat ovat hyviä yhteistyökumppaneita. Heitä kannattaa haastatella, kun mietitään vaikkapa tulevaisuuden palveluita. Datasta saa osan tiedoista, ja sen jälkeen kannattaa keskustellen ennakoida lisää.
Loimaan ja Uudenkaupungin tilaisuuksissa esiteltiin myös Ennakointiakatemian tietosivustoa ja ennakointiryhmien työtä maakunnan yleisölle. Tavoitteena on jatkaa tiedonvaihtoa ja yhteistä keskustelua, ja mahdollisesti kerryttää alueellista tietoa jatkossa Ennakointiakatemiaan.
Tilaisuuksien järjestelyistä vastasi Jatkuvan oppimisen alueellinen ekosysteemi -hanke (JOE-hanke). Varsinais-Suomessa jatkuvaa oppimista vahvistetaan vuosina 2024–26 Euroopan unionin osarahoittamalla JOE-hankkeella. Loimaan ja Uudenkaupungin alueella jatkuvan oppimisen työtä edistää Novida.
Pääkuvassa: Hanna-Kaisa Aalto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Esa Högblom, Varsinais-Suomen Liitto, Kristiina Ojala, Turun Ammatti-instituutti, Anneli Frantti, JOE-hanke, Turun kaupunki sekä Sanni Kiviniemi ja Karita Leino, Novida.