Varsinais-Suomen seutukaupungit eivät suostu väestöennusteen miinusmerkkeihin

Varsinais-Suomen seutukaupungit eivät suostu väestöennusteen miinusmerkkeihin

Kuva: Dinolift. Henkilönostimia valmistava Dinolift edustaa menestyvää ja kasvavaa loimaalaista teollisuutta, yritys työllistää nyt jo yli 200 henkilöä.

Isot kaupungit ja ympäristökaupungit ovat tulevaisuuden muuttovoittajia, ja Varsinais-Suomessakin väkimäärä kasvaa vain Turussa ja sen ympäristökunnissa, kertoo keväällä 2021 julkistettu Suomen väestöennuste vuoteen 2040. Turun kaupunkiseudulle ennakoidaan seuraavan 20 vuoden sisään noin 25 000 asukkaan lisäystä, seutukaupunkeihin sen sijaan miinusta.

– Seutukaupunkien näkökulmasta ennuste on kuitenkin vain ennuste, ja se voidaan kampittaa hyvällä varautumisella, mikä on jo pitkään ollut käynnissä, sanoo Loimaan kehitysjohtaja Matti Tunkkari. Ennusteen mukaan Varsinais-Suomen seutukaupunkien, Loimaan, Uudenkaupungin ja Salon väestö vähenee 9–13 % vuoteen 2040 mennessä. Samoin kaikissa maakunnan pienemmissä kunnissa Turun ympäristöä lukuun ottamatta on varauduttava muuttotappioon.

Maahanmuuttajat täyttävät työvoimapulaa

Varsinais-Suomeen ennustetaan muuttovoittoa vain Turun seudulle. Seutukaupungit Loimaa, Salo ja Uusikaupunki tekevät vankkaa ennakointia, jotta ennusteen muuttotappio ei toteutuisi.

Uuden väestöennusteen mukaan koko maan väestönkasvu perustuu täysin maahanmuuttoon, eli vieraskielisen väestön kasvuun vuosien 2020–2040 aikana. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä alenee noin 450 000 henkilöllä ja vieraskielisten kasvaa noin 490 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

1990-luvun puolivälistä asti Loimaan seudun asioita seurannut Matti Tunkkari sanoo, että lounainen Suomi on saanut parhaat kortit positiiviseen väestönkehitykseen. Elinkeinoelämä on vahvaa ja täällä on jo ryhdytty tukemaan myös maahanmuuton kautta tulevaa väestönkasvua.

– Maahanmuuttajien palkkaaminen on jo tapahtunut Loimaan alueella varsinkin betoniteollisuudessa ja maataloudessa. Esimerkkinä oripääläisistä jo 6,5 % on maahanmuuttajia, ja siellä työtä tarjoaa erityisesti kasvihuoneviljely. Maahanmuuttajien Loimaan seudulle asettumista on pitkäjänteisesti tuettu Kansanopiston kanssa rakennetulla kotouttamiskoulutusmallilla ja kielikoulutuksilla, sanoo Tunkkari.

– Töitä elinvoiman eteen on pitänyt ja pitää tehdä. Tärkeintä on katsoa tilannetta yhdessä kunnan, elinkeinoelämän ja oppilaitosten kesken. Loimaalla Kauppakamarin työvaliokunnan saaminen mukaan yhteiseen tiedonvaihtoon on tuonut yritysten tarpeet näkyviin. Helppoa ennakointi ei ole, mutta asioita on saatu edistettyä ketterämmin, kun toimijat tuntevat toisensa.

Hyvä suunnittelu tarkoittaa vaikkapa työvoimatarve-alojen tunnistamista ja ennakointia. Näin tehtiin esimerkiksi vuonna 2015 saapuneen maahanmuuttoaallon jälkeen, kun lähdettiin suunnittelemaan Loimaalle asettuneille tulijoille logistiikka-alan koulutuspolkua Novidan kanssa.

– Tällä hetkellä yhtenä kuviona on Turkista saapuvien maahanmuuttajien suomen kielen koulutus Loimaalla ja ohjaaminen Turun AMK:n polkuopintoihin. Monella tulijalla on hyvä pohjakoulutus ja mahdollisuus sen myötä korkeakoulututkintoon. Myös tässä ohjauksessa taustalla ovat elinkeinoelämän tarpeet.

Paluumuuttajia ja sujuvia työmatkoja

Loimaan kehitysjohtaja Matti Tunkkari on seurannut seutukunnan kehitystä 1990-luvun puolivälistä asti. Hän jää eläkkeelle kuluvana syksynä.

Matti Tunkkari painottaa moneen kertaan, että väestöennuste ei ole valmis todellisuus. Voivottelun sijaan kuntien kannattaa keskittyä vaikuttamaan asioihin, kuten paluuvirtaukseen, täydennyskoulutuksiin ja sujuvaan liikkumiseen.

– Loimaalta muutetaan korkeakouluopintojen perässä isompiin kaupunkeihin, mutta ei tämä välttämättä tarkoita lopullista menetystä. Paluuvirtaus on aina mahdollista, kun vain tarjolla on sopivia työpaikkoja. Erityisesti alueen teollisuusyritykset ovat nyt tarttuneet tähän, opiskelijoita sitoutetaan ensin harjoitteluun ja sitten tarjotaan opinnäytetyöpaikkoja tai diplomitöitä. Tämä on hyvä mahdollisuus ohjata muuttoliikettä kotiinpäin, vahvistaa Tunkkari.

Työvoimahallinnon käynnissä olevan palvelurakenneuudistuksen myötä kunnat saavat vuoteen 2024 mennessä enemmän vastuuta alueensa työllistämistoimista. Tämä tarkoittaa jatkossa muun muassa kohtaanto-ongelmaan keskittymistä ja oman alueen työvoiman täydennyskouluttamista nimenomaan paikallisten yritysten ammatillisiin tarpeisiin.

– Lisäksi työmatkoja ja liikkumista pitää jatkossa helpottaa eri tavoin niin, että noin vajaan tunnin työmatkat sujuvat joustavasti. Yhtenä todentumana tästä on Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen kehittämissuunnitelma, jossa mietitään perinteisten asemapaikkojen vahvistamista. On monia asioita, joihin ennakoinnissa voi tarttua, Tunkkari summaa.

 

Väestöennusteen taustaa: Riippumattoman aluekehittämistoimijan, MDI:n väestöennusteeseen on laskettu väestökehityksen perusura vuoteen 2040 saakka perustuen 2015–2020 kehitykseen. Lisänä on kaksi muuta skenaariota, jossa toisessa on otettu huomioon koronavuosi, toisessa ei. Väestö kasvaa ennusteen kaikissa kolmessa skenaariossa vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sekä kuntatasolla noin joka kuudennessa kunnassa (52 kunnassa kasvaa, 259:ssa vähenee) vuosina 2020–2040.

Koko Suomessa väestön ikärakenne muuttuu merkittävästi kaikissa kunnissa sijaintiin ja kokoon katsomatta vuosina 2020–2040. Ikärakenteessa eläkeikäisen väestön määrä nousee ja työikäisten ja lasten määrä vähenee. Väestöennusteen mukaan huoltosuhde nousee koko maassa nykyisestä 61:stä 66:een.

Kunnat siis joutuvat samaan aikaan hallitsemaan väestön ikääntymisen, väestön vähenemisen sekä eri kieliryhmien tuoman muutoksen käytännön haasteita, todetaan MDI:n ennusteessa, jonka lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen aineistoja.

 

Teksti: Anneli Frantti / Älykäs ennakointi -hanke

anneli.frantti@novida.fi

 

Lue lisää: https://www.mdi.fi/ennuste2040/

Koronavuoden väestönmuutokset/ MDI:n graafeja: https://www.mdi.fi/content/uploads/Uusi-v%C3%A4est%C3%B6ennuste-2021.pdf

Turun alueen muuttotietoja koronavuodelta 2020: https://www.lounaistieto.fi/koronavuosi-kiihdytti-muuttoa-saaristoon-ja-kehyskuntiin/

Katso ylläoleva alkuperäinen muuttovetovoima-taulukko: https://twitter.com/timoaro/status/1421851966821523460/photo/1