Toiselta asteelta ammattikorkeaan – Nivelvaiheessa paineita tuo itsenäisen opiskelun vaatimus

Toiselta asteelta ammattikorkeaan – Nivelvaiheessa paineita tuo itsenäisen opiskelun vaatimus

Laaja varsinaissuomalainen selvitys kartoitti nuorten osaamisvalmiuksia ja ohjaustarvetta siirryttäessä lukiosta ja ammattiopinnoista ammattikorkeakouluun. Selvisi, että korkeakouluopinnoista ja -opiskelusta on melko vähän etukäteistietoa, mutta pohjatiedot äidinkielestä ja englannista ovat kuitenkin kohtalaisen hyvässä hallussa – vaikkakin matematiikka koetaan haastavaksi. Huolia aiheuttavat erityisesti itsenäinen opiskelu, ajanhallinta ja vapaa-ajan puute.

Laajaan nivelvaihetutkimukseen vastasi kaikkiaan 321 Turun ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijaa syyslukukauden lopulla. Lisäksi heistä yli 100 kirjoitti tarkennuksia avoimiin kysymyksiin ja 20 haastateltiin myös kasvokkain. Vastaajina oli sekä ammatillisella että lukiotaustalla olevia opiskelijoita. Kysymykset koskivat toiselta asteelta, eli lukiosta ja ammatillisista opinnoista saatuja opiskeluvalmiuksia, tiedonsaantia amk-opinnoista sekä nivelvaiheen opinto-ohjausta. 

Selvitys toteutettiin osana Älykäs ennakointi -hankkeen ennakointitiedon keräämistä. Hanketoteuttajina ovat varsinaissuomalaiset oppilaitokset Novida, Raseko, Turku AMK ja Turun yliopisto. Nivelvaiheella tarkoitetaan tässä selvityksessä siirtymää lukiosta tai toisen asteen ammatillisesta oppilaitoksesta ammattikorkeakouluopintoihin. Nivelvaiheen tiedonsaanti ja ohjauksen onnistuminen on keskeistä opiskelijan oman opintopolun, ja mieleisen uran löytämisen kannalta ja tutkintojen suorittamisen tai jopa keskeyttämisen myötä lisäksi myös yhteiskunnallisesti.

Mikä nivelvaihetutkimuksessa yllätti? Tähän vastaavat tutkimustyötä ohjanneet Rasekon opinto-ohjaaja Niina Salama, Turku AMK:n yliopettaja Marko Kortetmäki ja lehtori Sakari Koivunen.

– Opiskelijan kokemat oman ajanhallinnan ja itsenäisen opiskelun haasteet ovat entisestään lisääntyneet. Korona on osasyyllinen, mutta elämänhallinnan vaikeudet kokonaisuudessaan korostuvat avoimissa vastauksissa. Esimerkkinä on tyypillinen vastaus kysymykseen, mikä on haastavaa: ”Opetuksen aivan käsittämättömän vähäinen määrä, etätöiden aivan epätodellisen ylimitoitettu määrä ja vapaa-ajan olemassa olemattomuus. Tämä ei ole vitsi, eikä ikävä kyllä edes sarkasmia.”

Opinto-ohjaukselta halutaan enemmän tietoa

Opiskelijat hakevat tietoa jatko-opinnoista ensisijaisesti selaamalla ammattikorkeakoulujen verkkosivuja ja opetushallituksen Opintopolku-portaalia. Yli 60 % vastaajista nimesi nämä pääkanavikseen, kertoo selvitys. Myös kaverit ovat hyvänä tietolähteenä, mutta opinto-ohjaus jää yllättäen taka-alalle.

Erityisesti lukiotaustaiset opiskelijat toivoivat, että heille tarjottaisiin enemmän tietoa siitä, millaista opiskelu ammattikorkeakoulussa on konkreettisesti. Toiveena ovat esimerkiksi opojen järjestämät korkeakouluopiskelijoiden vierailut lukioissa ja pääsy tutustumaan opintoihin etukäteen. Yli 60 % lukiotaustaisista ja jopa 70 % ammatillisista opiskelijoista ilmoitti, että he olisivat olleet kiinnostuneita tutustumaan haluamansa alan ammattikorkeakouluopintoihin jo ennakkoon, eikä sitä mahdollisuutta juurikaan ollut tarjolla.

Vastauksissa ei vielä näy se, että ammatillisille opiskelijoille on viime aikoina avautunut mahdollisuuksia suorittaa ammattikorkeakouluopintoja osana ammattiopintojaan.

– Rasekon yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa on vauhdittunut viimeisen kahden vuoden aikana. Meillä opiskelija voi valita ensimmäisen vuoden tammikuussa ”Jatkajan polun”, jolloin hän voi opiskella sekä Turun että Satakunnan ammattikorkeakoulujen äidinkielen, matematiikan ja englannin kursseja ja lisäksi insinöörimatematiikkaa ja johdantokursseja. Vuosi sitten polun valitsi 40 opiskelijaa ja tänä vuonna jo noin 100, joten kiinnostuksen kasvu on ollut reipasta, kertoo Rasekon opinto-ohjaaja Niina Salama.

– Selvitys muistutti myös, että jatko-opintoja koskeviin kysymyksiin nuorille pitäisi tarjota mieluummin liikaa tietoa kuin liian vähän. Olemme Rasekossa lisänneet ohjausta ja nyt suunnittelemme vielä syksyyn laajaa Korkeakoulumessut-tapahtumaa, jossa tarjoamme tietoa ja tutustumismahdollisuuksia, hän jatkaa.

Opiskelussa on haasteita jopa puolella opiskelijoista – mitä voi tehdä?

Ammattikorkeakouluopiskelun koki selvityksen mukaan haastavaksi jopa yli puolet (52 %) ammatillisella taustalla tulevista opiskelijoista ja yli 35 % lukiotaustaisista. Luvut ovat isoja, ja niiden takana on sekä tiedollisia että elämän hallinnan haasteita. (Kuvio alla).

Oli ennakoitavissa, että lukiolaisten valmiudet matematiikassa, äidinkielessä ja englannissa ovat paremmat kuin ammatillisen taustan omaavilla nuorilla. Matematiikassa erot nousivat suurimmiksi. Matematiikan valmiuksiaan piti riittämättöminä noin 60 % ammatillisista opiskelijoista mutta vain 10 % lukiotaustaisista.

Matematiikan osaamista on tutkittu aiemminkin, ja tämä nivelvaihetutkimus vahvisti aiempaa tietoa siitä, että erityisesti opintojen alussa ja erityisesti insinööriopinnoissa matematiikan ja fysiikan opiskelu tuottavat vaikeuksia. Haasteiden tunnistamisen myötä opintoja on jo monissa ammattikorkeakouluissa pyritty suunnittelemaan opiskelijan lähtötaso huomioiden – mutta edelleen tässä riittää työtä. Selvityksen tuottama tieto on keskeistä myös toisen asteen käyttöön.

– Erilaisilla ohjaustoimilla voidaan tukea nivelvaihetta sen molemmin puolin. Ongelmiin on tärkeää tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanovat Salama, Kortetmäki ja Koivunen.

Opiskelijoiden kokemat haasteet ovat osiensa summa. Osaamistasovaatimusten lisäksi paljon painetta tuovat itsenäisen opiskelun vaatimukset ja vastuu omasta elämästä, kertoo selvitys. ”Liian monta työtä samanaikaisesti tehtävänä, ei saa yhtään vapaata aikaa ollenkaan.” ”Kaikki opettajat eivät suoranaisesti opeta ja tämä on hyvin erilaista kuin lukiossa, jonka takia haasteellista minulle.”

– Vielä jokin aika sitten sovitettiin yhteen ”vain” opiskelua ja vapaa-aikaa, nykyään ammattikorkeakouluopiskelijat ottavat itsenäisesti selvää asioista, tekevät työelämäpohjaisia tehtäviä ja käyvät myös yhä enemmän itse töissä. On hyvä miettiä, miten aikatauluttamista ja elämänhallintaa pitäisi opettaa ja ennakoida, ja mitä nuoren siitä pitäisi ymmärtää jo toisella asteella ja viimeistään korkeakoulussa. Entä, onko mielikuva ammattikorkeakouluopiskelusta realistinen, ja millaista viestintää se vaatisi. Tutkimus avaa nyt keskustelua ja käytäntöön viemistä eri foorumeilla, kuten oppilaitosten johdon ja opinto-ohjaajien kanssa, sanoo tutkimuksen takana oleva hanketyöryhmä.

 

 

Lisätiedot:

Anneli Frantti, Älykäs ennakointi -hanke

anneli.frantti@novida.fi

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.