Matkailuala Varsinais-Suomessa
Matkailuala on merkittävä toimiala Varsinais-Suomessa sekä talouden että työllisyyden näkökulmasta. Maakunnan kokonaismatkailutulo oli 1547 miljoonaa euroa vuonna 2018. Kasvua edellisestä vuodesta 3,2%. Ala työllistää Varsinais-Suomessa suoraan noin 5100 henkilöä. Kun otetaan huomioon välilliset työllisyysvaikutukset esimerkiksi muualla palvelusektorilla, niin työllisten määrä nousee lähes 7500:aan.
Yöpymisiä Varsinais-Suomessa oli vuonna 2018 yhteensä 1 220 911 kappaletta. Eniten matkailijoita Varsinais-Suomeen tuli Ruotsista ja Saksasta (n. 30 000). Seuraavaksi eniten matkailijoita tuli Venäjältä ja Virosta (n.15000). Yöpymisistä 70% prosenttia oli vapaa-aikaan liittyviä. Yöpymisistä 41% osui kesäaikaan välille kesä-elokuu.
Turun lentokenttä on ollut viime vuosina vahvassa kasvussa, kun uusia reittejä on avattu eri puolille Eurooppaa. Kasvua vuodessa lähes viidenneksen. Turun satama on niin ikään merkittävä matkustajareitti, josta tehdään kuukaudessa noin 330 000 matkaa.
Majoitus- ja ravintola-alan työpaikat kattavat noin 3,6%. Varsinais-Suomen työpaikoista vaihdellen Kustavin lähes 10 prosentin osuudesta Pyhärannan ja Oripään muutamaan työpaikkaan.
Korona -tilanne on muuttanut tilannetta merkittävästi. Lomautukset ovat keväällä 2020 merkittäviä ja kesän aloitus viivästyy . Lentokenttä ja satamat ovat matkustusliikenteen osalta hiljenneet toistaiseksi.
Matkailun skenaario Varsinais-Suomessa vuoteen 2025
Ennakointitoiminnan tarkoituksena ei ole ennustaa, mutta ennakoimalla tulevaisuutta voidaan varautua tuleviin muutoksiin ja hyödyntää avautuvia mahdollisuuksia.
Kansainvälinen terveysuhka ja sen toteutuma iski matkailualan yrityksiin ensimmäisten joukossa, mutta toimiala ei tule nousemaan ensimmäisten joukossa. Matkailuala on kriisiytynyt vakavasti. Alan kysyntä katosi joksikin ajaksi kokonaan ja seuraukset alan tarjonnalle ovat olleet raskaat ja syvät.
Koronaepidemia osui Suomen työnantajayrityksiin voimalla ja sen vaikutukset koskevat kaikkien kokoluokkien, toimialojen ja alueiden yrityksiä. Lähes 90 prosenttia näkee koronan haittoja yritystoiminnassaan. (EK 2020 Kyselytutkimus.)
Matkailualalla toimii paljon PK -yrityksiä, joiden velkaisuusaste on korkea. Nopeasti velkarahalla kasvaneet ja velkaiset yritykset ovat nyt tarjontapuolella pahimmassa pulassa, ja sama koskee myös velkaisia kotitalouksia kysyntäpuolella (TS.27.3.2020). Julkisen sektorin tukitoimien onnistuminen on siksi tällä sektorilla erityisen tärkeää. Myös muiden maiden tukitoimet vaikuttavat tilanteeseen ja mahdollisuuksia kannattaakin tarkastella eri maiden tukitoimien kokonaisuutena. Vääjäämättä osa yrityksistä Varsinais-Suomessa kuitenkin joutuu ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin.
Puttosen et. al. (2020) maaliskuun lopulla julkaistun näkemyksen mukaan noin 39%-50% suomalaisista ravitsemus- ja majoitus toimialan yrityksistä, vuoden 2018 tilinpäätöstiedoista analysoituna, ajautuu maksuvaikeuksiin ilman ulkopuolista apua ensimmäisen kuukauden aikana liikevaihdon romahtamisen jälkeen. Näin on myös käynyt. Alalle syntyvä kassavaje lienee kokoluokaltaan 176 – 314 miljoonaa euroa. Tilanteen jatkuessa puoli vuotta seuraukset ovat jo brutaalit ja vain 10-15% osuus yrityksistä selviää itsenäisesti alakohtaisen kassavajeen noustessa 1,9–3,1 miljardiin euroon. (Puttonen et al. 2020.)
Kansainvälisten terveysuhkien signaalien osalta on mahdollista hahmotella ainakin seuraavat skenaariovaihtoehdot:
- Julkisen sektorin elvytys toimii ja muiden maiden elvytys tukee; koronajakso pysyy siedettävän pituisena eli pahin piikki ohitetaan suhteellisen nopeasti; rokote/ lääkkeitä saadaan kehitettyä. Matkailu palautuu muutamassa vuodessa aikaisemmalle tasolle.
- Korona jää eloon merkittävänä globaalina “toimijana”, mutta sen kanssa pystytään elämään. Uusiin matkailumuutoksiin pystytään vastaamaan (resonanssimatkailu, matkailukäytävät)
- Julkisen sektorin elvytys ei kykene merkittävästi tukemaan elinkeinoelämää eikä taloutta, koronan huomattava vaikutus pitkittyy ja ylittää talouden kestokyvyn huomattavilta osiltaan, rokotteiden / lääkkeiden kehitystyössä ei onnistuta. Globaali protektionismi estää matkailua merkittävästi.
Peli ei tälläkään toimialalla ole menetetty. Perinteiseen sotatilaan verrattuna pandemiassa rakennettu infra kuitenkin jää jäljelle uutta kasvua odottamaan ja lisäksi valtiovalta, sekä muutkin maat, on ryhtynyt elinkeinoelämän tukitoimiin. Tukitoimia on kuitenkin kritisoitu erityisesti matkailu- ja ravitsemisalan näkökulmasta (esim. kylpylät ja tapahtumanjärjestäjät). Joka tapauksessa omaisuutta, yrityksiä ja toimintoja siirtyy jatkossa myös uusiin käsiin toimialan sisällä, joten toimialan häviämistä tai radikaalia pienenemistä ei välttämättä tapahdu.
Uusina ilmiöinä matkailualan digitaalinen markkinointi ja alustatalous saavat nyt uutta vauhtia. Esittämässämme kasvuskenaariossa (Matkailun hallittu ja tuettu kasvu Varsinais-Suomessa) oletetaankin tämän onnistuvan hyvin. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään verkkotoimintojen palvelukehityksestä, vaan kehitys edellyttää matkailualalla uudenlaisia aktiivisia yhteistoimintamuotoja, jotka onnistuessaan luovat alalle uutta kasvua. Näihin liittyvät sellaiset skenaarion ilmiöt kuten kansallinen Visit Finland toiminta sekä matkailusektorin ja elämysteollisuuden yhteinen Innovaatioekosysteemi.
Lähimatkailun merkitys tulee kasvamaan ja ennakointimallissamme se nouseekin sektorin osa-alueista ensimmäisenä. Tungosmatkailun osuus vähenee. Tulevaisuus voidaan nähdä suorastaan lähimatkailun ja väljän matkailun kukoistuskautena. Uusia matkailukuplia, tai matkailukäytäviä muodostetaan samankaltaisessa tilanteessa olevien maiden ja alueiden kesken. Kasvavia sisartuoteryhmiä voivat olla ekomatkailu ja terveysmatkailu. Osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviin kysymyksiin tosin tullaan palaamaan. Julkisuudessa tarve näkyy mm. uudenlaisten ammattinimikkeiden ilmestymisenä kentälle.
Resonanssimatkailu saa lisäpontta: matkoja tehdään jatkossa ehkä harvemmin, kohteet valitaan huolellisemmin, etsitään uudenlaista suhdetta elämään, kanssaihmisiin, luontoon – jotain mikä koskettaa, opettaa, auttaa ymmärtämään elämään. Mikäli tähän suuntaan edetään, jatkossa menestyvät ne toimijat, jotka toimivat vastuullisesti. Kaikenlainen luksusmatkailu tulee lisääntymään.
Matkailukohteiden johtaminen kestävän kehityksen periaatteilla tuottanee siis jatkossa kysynnän kasvua. Kestävään kehitykseen liittyy myös asiakkaiden opastus vastuulliseen matkailuun (hygienia, kierrätys, liikkuminen luonnossa jne.). Edellytyksenä tälle voidaan nähdä liikkumisen ja logistiikan joustavat ja ekologisemmat ratkaisut. Ilmiön vaikutukset sekä kysyntä- että tarjontapuolelle tulee huomioida. Tällä on tulevaisuudessa ratkaiseva vaikutus alan työntekijöiden ja esimiesten osaamisprofiileihin. Pelkkä suomalainen puhdas luonto – brändi ei riitä, kuten se ei ole riittänyt ennenkään. Ekosysteemi-kokonaisuuden osina voidaan nähdä alueen matkailutuotteet, tapahtumatuotanto sekä kestävän kehityksen ja terveystuotannon fyysiset tuotteet (ml. luomu- ja lähiruuan tuotanto).
Terveysmatkailussa on potentiaalia varsinkin, mikäli oletetaan, että Varsinais-Suomi selviää pandemiasta suhteellisen kevyin vaurion pääkaupunkiseutuun, Keski-Eurooppaan ja muihin pohjoismaihin verrattuna ja digiloikka on tälläkin sektorilla onnistunut.
Koulutussektori on omalta osaltaan alkanut reagoida kiitettävän nopeasti. Turun ammattikorkeakoulussa on juuri investoitu uuteen virtuaaliseen oppimisympäristöön (Its Learning) ja alan verkko-opinnot ovat käynnistyneet jo ennen kriisin tuottamaa digiloikkaa. Tämä yhdistettynä geneerisiä taitoja korostavaan innovaatiopedagogiseen lähestymistapaan luo edellytyksiä matkailualankin kehitykselle. Sama kehitys on ollut nähtävissä myös yliopistossa, ammatillisella toisella asteella ja lukioissa, joissa on nyt myös koulutuksen digiloikkaan saatu huomattavaa vauhtia. Tärkeimmät geneeriset osaamiset olisivat tällöin:
- Monikulttuurisuustaidot
- Tiedon hallinta– ja analyysitaidot
- Kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus ja eettisyys
- Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikaatio- ja myyntitaidot
- Ongelmanratkaisutaidot ja luovuus
- Oppimiskyky
- Kokonaisuuksien hallinta
- Itseohjautuvuus
Edellä mainittu kokonaisuus liittyy nousemassa olevaan ajatteluun oppimisen uusista ekosysteemeistä, joka käsitteenä on johdettu informaatioteknologian alalla käytetystä digitaalisten ekosysteemien –ja taloustieteen liiketalousekosysteemin käsitteestä business ecosystems. Samoin innovaatioiden yhteydessä hahmotellaan innovaatioekosysteemejä julkisen, yksityisen, tutkimuslaitosten, kolmannen sektorin ja median yhteistyöstä uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. Oppimisen ekosysteemit voidaan nähdä alueellisina verkostoina, joiden kautta koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa digitaalisia ympäristöjä hyödyntäen. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa digitaalisen yhteistyön eAMK-hankkeessa käsite määriteltiin tarkoittavaksi toimijoiden välisiä dynaamisia kokonaisuuksia, jotka edistävät työelämän käytänteiden ja opiskelijan kehittymistä. (Laitinen-Väänänen et al 2020.)
Viitaten alimpaan skenaariohahmotelmaan esityksessämme, on luonnollisesti myös mahdollista, että mikäli mihinkään aktiivisiin ja yhteisiin kehitystoimiin alalla ei sen kummemmin ryhdytä eivätkä samaan aikaan yleiset tuotantotoiminnan perusedellytykset suotuisasti kehity, myös matkailuala kärsii merkittävästi. (skenaariomallimme kolmas vaihtoehto). Tätäkin vaihtoehtoa on terveellistä tarkkaan miettiä, koska siitä voidaan löytää tärkeitä ja merkittäviä syötteitä muiden, toivotumpien, skenaarioiden rakenteluun. Esimerkiksi matkailualan työvoiman soveltuvuus ja muuntokoulutus hoiva- ja terveysaloille voisi nousta keskustelun kohteeksi. Hoiva-alojen osaamisesta ei matkailualan noustessa olisi haittaa alalla tulevaisuudessa työskenteleville eksperteille.
Matkailu-, hotelli- ja ravintola-ala on kokonaisuutena tärkeä työnantaja Varsinais-Suomessa. Alueemme on onneksi vetovoimainen ja mahdollisuuksia on kotimaan matkailijoiden houkuttelemiseen varsin lyhyelläkin perspektiivillä.
Tulevaisuuden osaamistarpeita matkailua ja ravitsemislalla
Opetushallitus arvioi, että tulevaisuuden osaamistarpeita matkailualalla (pdf) ovat muun muassa
• Artesaani- ja elämysosaaminen
• Asiakaspalvelutaidot
• Digitaalisen sisällön uudelleenjalostamis- ja integrointitaidot
• Digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaidot
• Digitaalisten työkalujen soveltamiskyky
• Innovaatio-osaaminen
• Kriittiset ajattelutaidot
• Monikulttuurisuustaidot
• Muutososaaminen
• Myyntiosaaminen
• Tiedon arviointitaidot
• Tiedon suullinen ja kirjallinen ilmaisutaito
• Työkykyisyystaidot, oman elämän hallinta
• Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot
Matkanjärjestäjiltä odotetaan seuraavanlaista kompetenssia:
• Digitaalisen teknologian luova käyttötaito
• Tiedon arviointitaidot
• Digitaalisten alustojen hyödyntämisosaaminen
• Digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisosaaminen
• Itseohjautuvuus
• Asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen
• Innovaatio-osaaminen
• Joustavuus
• Kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus
• Luovuus
• Robotiikkateknologian käyttötaidot
• Verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaaminen
• Liiketoimintaosaaminen
• Oppimiskyky
• Henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja
johtaminen
Ravitsemisalan osaamisia taas ovat:
• Asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen
• Digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaidot
• Moniammatillinen osaaminen
• Tiedon hallintataidot
• Ajanhallintataidot
• Paineen sietokyky
• Tiedon arviointitaidot
• Digitaalisten työkalujen soveltamiskyky
• Neuvonta-, opastus- ja ohjaustaidot
• Itseohjautuvuus
• Asiakaspalvelutaidot
• Digitaaliset kommunikointitaidot
• Ongelmanratkaisutaidot
• Kustannushallinta
• Kokonaisuuksien hallinta
• Oppimiskyky
Työvoiman tarve ja uuden työvoiman koulutustarve matkailu -ja ravitsemisalalla
Seuraavat koulutustarvelaskelmat perustuvat Opetushallituksen koulutustarve-ennakoinnin (pdf) tuloksiin.
Tiedot nojaavat tilastoihin vuoden 2016 työvoiman määrästä, 2017-2035 avautuvista työpaikoista ja työpaikoissa tarvittavan osaamisen tasosta koulutusasteittain. Arvio tulevaisuuden työvoiman määrästä ja poistumasta pohjaa osaamisen ennakointifoorumin arvioon. Arviot on tuotettu kyselyllä ja asiantuntijatyöpajoissa.
Matkailualan ilmiöitä vuoteen 2030
Lähteitä:
Elinkeinoelämän Keskusliitto 2020. EK:n tutkimus: https://www.mara.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/ekn-korona-kysely-40-prosenttia-tyonantajayrityksista-varautui-jo-loppuviikosta-lomautuksiin-ja-irtisanomisiin.html, luettu 3.4.2020
Finnvera 2020. Ajankohtaista yrityksille. Koostesivu koronan aiheuttamassa poikkeustilassa. https://www.finnvera.fi/kasvu/ajankohtaista-yrityksille/ajankohtaista-yrityksille Katsottu 31.3.2020
Laitinen-Väänänen, S., Virtanen, A., Tynjälä, Virolainen, M., Mattila, A. ja Heikkinen, H.LT. 2020. Työelämäyhteistyöstä oppimisen ekosysteemiksi. Teoksessa (toim. minna I. koskinen, M.I., Nakamura, R, Yli-Knuuttila, H. ja Tyrväinen, P.) Kohti oppimisen uutta ekosysteemiä.eAMK. https://adobeindd.com/view/publications/137919a6-4ad3-4f44-afaa-1732c507c1db/itdh/publication-web-resources/pdf/eAMK_koontijulkaisu_v1.3.pdf Katsottu 1.4.2020.
Mara.fi: https://www.mara.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/aalto-yliopiston-tutkijat-jopa-puolella-matkailu-ja-ravintola-alan-yrityksista-kassa-tyhja-kuukaudessa.html , luettu 3.4.2020
Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 3/2019.
Puttonen, V., Heikkala, V. ja Khary, O. 2020. Case korona: Kassatilanne ravitsemus- ja majoitustoimialoilla. Aalto-yliopisto, Rahoituksen laitos. https://www.mara.fi/media/toimiala/toimiala/case-korona-26.3.2020.pdf Luettu 27.3.2020.
https://turkubusinessregion.com/matkailuliiketoiminta/
Turun Sanomat 2020. Omaisuus valuu uusiin käsiin. Taloustieteen professori Paavo Okon haastattelu 27.3.2020, s.4,6
TEM https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-koronasta-ja-yritysrahoituksesta