Meriala – Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia

Meriala ja meriteollisuus Lounais-Suomessa

Teknologiateollisuuden tulevaisuuden näkymät nojaavat erityisesti meriklusterin vahvuuteen. Alan keskeisimmän toimijan eli Meyer Turun telakalla on sitovia tilauksia vuoteen 2024 asti. Meyer Turun tuotanto on parhaillaan suurempi kuin koskaan ennen ja sen on ennustettu kaksinkertaistuvan viidessä vuodessa.

Varsinais-suomalainen telakkateollisuus onkin kannattellut valmistavan teknologiateollisuuden talousnäkymiä 2020-luvulle tultaessa. Koko Suomen teknologiateollisuuden kuuden viime vuoden aikana tapahtuneesta tilauskannan kasvusta noin 60 prosenttia koostuu laivatilauksista. Ala ei kuitenkaan ole riskitön. Meriteollisuuden tulevaisuutta erityisesti suurten risteilyalusten näkökulmasta Varsinais-Suomessa pohdittaessa on syytä pitää mielessä, että maailmalla on viime vuosina ollut vallalla kova ”risteilijäbuumi”. Suhdanneherkkyyden lisäksi risteilykuluttajat ovat jatkuvasti yhä enemmän huolissaan matkojensa ympäristövaikutuksista. Tämä voi heijastua aikaa myöden risteilijöiden tilauksiin, jos asiakkaat alkavat välttelemään risteilymatkailua ympäristösyistä.

Kokonaisuutena Lounais-Suomen meriklusterin liikevaihto 3,3 miljardia euroa ja se työllistää yli 11 000 henkilöä. Lounais-Suomessa on 400 alan verkostoyritystä, 20 suunnittelutoimistoa, 15 varustamoa ja 5 telakkaa. Kasvua ja menestystä turvaamaan ja uusia toimijoita houkuttelemaan on myös suunnitteilla muun muassa ”Blue Industry Park” Turun sataman ja telakan kupeeseen, jonka toivotaan luovan perustan puitteita erityisesti meriteollisuuden ja muun valmistavan teknologiateollisuuden tuotannolle ja tuotekehitykselle.

Lounais-Suomi on myös Suomen ja Ruotsin välisen matkustaja-autolauttaliikenteen ja merikuljetusten painopistealue. Alueella on viisi isoa satamaa, joiden kautta kulkee merkittävä määrä tavaraa vuodessa.

Merialan ja laivanrakennuksen skenaarioita Varsinais-Suomessa vuoteen 2025

Ennakointitoiminnan tarkoituksena ei ole ennustaa, mutta ennakoimalla tulevaisuutta voidaan varautua tuleviin muutoksiin ja hyödyntää avautuvia mahdollisuuksia.

Lounais-Suomen meriklusterin liikevaihto on ollut 3,3 miljardia euroa ja klusteri on työllistänyt yli 11 000 henkilöä käsittäen 400 alan verkostoyritysta, 20 suunnittelutoimistoa, 15 varustamoa ja 5 telakkaa sekä 5 satamaa. Suomen ulkomaan ulkomaan tavaraliikenteestä 70% tuonnista ja 90% viennistä on kulkenut satamien kautta ja 20% tästä määrästä on kulkenut Varsinais-Suomen kautta. (Karvonen et al 2019.)

Koronaviruksen vuoksi sekä teollinen kysyntä, että tarjonta ovat supistuneet kaikilla toimialoilla. Mikäli raaka-aineiden tuonti vaatii pitkiä kuljetusketjuja ja tuotteet ovat pitkälle jalostettuja, tuotanto supistuu erityisen paljon. Näitä tuotannon supistuksia tullaan näkemään erityisesti esim. konepaja- ja elektroniikkateollisuudessa. Suomi, ja erityisesti Varsinais-Suomi, kuuluu niihin alueisiin, joiden tuotanto perustuu näihin pitkälle jalostettuihin tuotteisiin.

Juuri ennen epidemiaa oli havaittavissa suomalaisten valmistavanteollisuuden yritysten kilpailukyvyn menetystä – suomalaiset yritykset alkoivat hävitä tarjouskilpailuissa. Meriklusteri on tiettävästi pärjännyt tätä paremmin. Raaka-aineiden ja välituotteiden saanti aiheuttaa akuutisti ongelmia mm. logistisista haasteista johtuen.

Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden ulkomainen kysyntä tulee kohtaamaan paitsi haasteita jatkossakin, myös uusia mahdollisuuksia. Alueen elinkeinoelämä on aikojen saatossa ja muutostilanteissa osoittanut ketteryyttä ja mukautumiskykyä. Ei ole syytä epäillä etteikö näin olisi jatkossakin.

Selviytymiseen uusissa koronan aiheuttamissa oloissa vaikuttaa sopeutumisnopeuden lisäksi merkittävästi yritysten oma velkaantumisaste. Osa yrityksistä on tässä suhteessa huonoissa kantimissa. Onneksi velkaantuneiden PKT yritysten lisäksi maakunnasta löytyy myös monia vakavaraisia yrityksiä. Varsinais-Suomella on voimavaroja auttaa koko maata jaloilleen jälleenrakennusvaiheessa ja sen jälkeen.

Ennakointiakatemian työpajoissa muodostetun skenaariomallin arvellaan suuntaissiirtyvän alas- tai ylöspäin kokonaisuudessaan siten, että ilmiöiden keskinäiset suhteet säilyvät suunnilleen samanlaisina. Esimerkiksi satamien vaikutukset talouteen ja elinkeinoelämän toimeliaisuuteen säilyvät ja saattavat jopa kasvaa riippuen siitä miten liitännäislogistiikka saadaan toimimaan ja mitä tapahtuu lentokuljetusten maailmassa.

YT – kierrokset ja lomautukset purkautuvat myöhemmin toisaalta töihin paluuna ja työelämän normaloitumisena, mutta myös irtisanomisina ja työttömyytenä. Selvinneet yritykset kohtaavat terveyskriisin helpottaessa työvoimapulan uudelleen, mutta työvoima liikkuu toimialojen välillä tarvetta hitaammin.

Kansainväliset terveysuhat signaalin osalta on mahdollista hahmotella ainakin seuraavat vaihtoehdot:

Julkisen sektorin elvytys toimii, koronajakso pysyy siedettävän pituisena eli pahin piikki ohitetaan suhteellisen nopeasti, rokote / lääke saadaan kehitettyä. Eristäytyminen puree.

Korona jää eloon merkittävänä globaalina tekijänä, mutta sen kanssa pystytään elämään ja lääketiede onnistuu osittain vastaamaan haasteeseen.

Julkisen sektorin elvytys ei kykene merkittävästi tukemaan elinkeinoelämää, koronan huomattava vaikutus pitkittyy ja ylittää talouden kestokyvyn huomattavilta osiltaan, rokotteen / lääkkeen kehitystyössä ei onnistuta. Eristäytyminen vuotaa.

Lähituotannon merkitys tullee kasvamaan koronan seurauksena, mikä tiivistää alihankintaketjuja teollisuudessa ja logistiikassa. Tämäkin johtaa osaajapulan voimistumiseen niin Varsinais-Suomessa kuin koko maassakin. Koulutussektorin tuotantotapojen joustavoittaminen nousee tärkeäksi kehityskohteeksi ja samaan aikaan kysymys maahanmuutosta saa uutta lisämerkitystä vaikka julkisessa keskustelussa maahanmuuton riskitekijöiden korostaminen voimistuu.

Automaatio ja digitalisaatio on saanut viime aikoina uutta potkua ja buustaa toimialaa jatkossakin, samoin kuin muillakin toimialoilla. Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sama vaikutus on uusilla energialähteillä (kaasu, sähkö, aurinko, tuuli, vety). Alihankintaverkostot jatkavat ameebamaista elämäänsä ja verkostojen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen tulee olemaan haasteellista, mutta välttämätöntä. Lisäksi edellä mainittu lähituotannon kasvu tuottaa uutta toimintaa alueelle. Satamien vaikutus kasvaa.

Kuljetusreittien muuttuminen (lentoliikenne, koillisväylä ym.) on sekä haaste että mahdollisuus. Ne tulevat varmuudella elämään ja joustavaan reagointiin on varauduttava, mutta voidaanko tässä olla proaktiivisia? Tämä on herättänyt keskustelua, eikä vähiten logistiikka-alan ennakointityöpajassa Bore-laivassa silloin ja silloin.

Koulutussektori on omalta osaltaan alkanut reagoida kiitettävän nopeasti. Turun ammattikorkeakoulussa on juuri investoitu uuteen virtuaaliseen oppimisympäristöön (Its Learning) ja alan verkko-opinnot ovat käynnistyneet. Tämä yhdistettynä geneerisiä taitoja korostavaan innovaatiopedagogiseen lähestymistapaan luo edellytyksiä merialankin kehitykselle. Sama kehitys koskee myös yliopistoa, ammatillista toista astetta ja lukioita. Koulutuksen digiloikkaan on saatu huomattavaa vauhtia. Tärkeimmät geneeriset osaamiset olisivat tällöin:

Monikulttuurisuustaidot
Tiedon hallinta- ja analyysitaidot
Kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus ja eettisyys
Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikaatio- ja myyntitaidot
Ongelmanratkaisutaidot ja luovuus
Oppimiskyky
Kokonaisuuksien hallinta
Itseohjautuvuus

(vrt.Opetushallitus 2019.)

Edellä mainittu kokonaisuus liittyy nousemassa olevaan ajatteluun oppimisen uusista ekosysteemeistä, joka käsitteenä on johdettu informaatioteknologian alalla käytetystä digitaalisten ekosysteemien -ja taloustieteen liiketalousekosysteemin käsitteestä business ecosystems. Samoin innovaatioiden yhteydessä hahmotellaan innovaatioekosysteemejä julkisen, yksityisen, tutkimuslaitosten, kolmannen sektorin ja median yhteistyöstä uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. Oppimisen ekosysteemit voidaan nähdä alueellisina verkostoina, joiden kautta koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa digitaalisia ympäristöjä hyödyntäen. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa digitaalisen yhteistyön eAMK-hankkeessa käsite määriteltiin tarkoittavaksi toimijoiden välisiä dynaamisia kokonaisuuksia, jotka edistävät työelämän käytänteiden ja opiskelijan kehittymistä. (Laitinen-Väänänen et al 2020.)

Martin Stoppfordin näkemykset merikuljetusten ja laivanrakennusteollisuuden skenaarioista

Martin Stoppford on tutkija, jolla on pitkä kokemus merenkulun erilaisten skenaarioiden ja tulevaisuuksien tarkastelussa. Nyt koronakeväänä hän on julkaissut oman näkemyksensä merikuljetusten ja laivanrakennusteollisuuden kehityksestä.

Merikuljetusten kolme skenaariovaihtoehtoa.

Skenaario 1.

Tämän skenaarion mukaan koronen vaikutus on suhteellisen mieto ja markkinoiden odotetaan palaavan normaaliin toimintaan jo kesällä 2020. Kasvu jatkuu tämän jälkeen normaalisti 3,2% vuosivauhdilla ja saavuttaa vuonna 2050 28,8 miljardia tonnia.

Skenaario 2.

Koronan vaikutukset jatkuvat pidempään, markkinat toipuvat myöhemmin ja vuotuinen kasvu jää 2,2 %. Tämä pitkän aikavälin skenaario heijastelee vähähiilisen liikenteen korkeampia kustannuksia ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Tällöin 2050 saavutetaan ainoastaan 20 miljardin tonnin kokonaismäärä kuljetuksissa.

Skenaario 3.

Kolmannessa skenaariossa koronan vaikutukset tuntuvat taloudessa pitkään. Vuoteen 2024 mennessä merikuljetusten määrä laskee 15%. Vuotuinen kasvu laskee tässä mallissa 0,7% johtuen liikenne- ja matkakäyttäytymisen muuttumisesta yhdistettynä ilmastopaineisiin mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden kaupan kasvua -1,5 %. Toimitusketjujen lyhentyminen myös vähentää kuljetussuoritteita. Tässä skenaariossa vuonna 2050 saavutetaan ainoastaan 11,6 miljardin onnin kokonaismäärä kuljetuksissa.

Laivanrakennusteollisuuden kolme skenaariovaihtoehtoa.

Skenaario 1.

Tämä skenaario on kaikkein paras laivanrakennusteollisuudelle. Suhteellisen pienen koronaviruksen aiheuttaman taantuman jälkeen laivanrakennusteollisuus toipuu ja varustamot haluavat uusia laivoja, joissa on kaikki uusimman teknologian mukanaan tuomat laitteet. Se olettaa, että kauppalaivasto toimii koko ajan suunnitellulle nopeudella 14 solmua.

Skenaario 2.

Skenaariossa 2 oletetaan, että alukset hidastavat keskimääräistä kulkunopeutta 12 solmuun. Tämä vähentää kuljetuskapasiteettia 14 prosenttia skenaarioon 1 verrattuna ja vähentää 38% polttoaineen kulutusta ja myös päästöjä. Tässä mallissa koronaviruksen vaikutus oletetaan laajemmaksi ja sen jälkeen maailmankaupan oletetaan kasvavan 2,2 % vuodessa ja alusten operointinopeus on vain 12 solmua.

Skenaario 3.

Skenaariossa 3 alusten nopeus hidastuu 10 solmuun, mikä vähentää alusten kuljetuskapasiteettia 17 %. Näin saavutetaan myös 40% vähennys polttoaineen kulutukseen ja päästöihin. Stenaariossa 3 koronan vaikutukset ovat erityisen vakavia eikä alusten kysyntä toivu ennen vuotta 2025.

Kestävän kasvun ja kestävän kehityksen skenaariot

Globaali kysyntä biopohjaisista- ja kiertotalousratkaisuista on kasvussa. Suomi on jo tunnettu biopohjaisesta osaamisesta ja innovatiivisista ratkaisuista. Kestävät ratkaisut ja liiketoimintamallit tuovat kilpailuetua kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Niillä voidaan kehittää myös varsinais-suomalaisen merisektorin yrityksen brändiä. Vihreä talous uusia mahdollisuuksia yrityksille sen sijaan että muutoksen ajateltaisiin olevan este ja hidaste. (Business Finland 2020.

Edelliseen liittyen Kaupungistuminen vahvistaa Varsinais-Suomen asemaa mutta voi myös heikentää siitä. Muuttoliike pohjoisesta ja idästä lisää muuttoliikettä ja tiivistymistä alueen sisällä. Sitä voidaan pehmentää uusilla kestävillä logistisilla ratkaisuilla.

Laskuoja -skenaario

Kaikki voi myös mennä pieleen niin pitkällä kuin keskipitkälläkin aikavälillä vaikkemme sitä toivo. Koronavirus antoi tästä meille opettavaisen muistutuksen. Mahdollisia negatiivisia ilmiöitä, signaaleja ja kehityskulkuja miettimällä voidaan selvittää ja varautua asioihin joihin täytyy nyt kiinnittää huomiota. Tarkoituksena on selvittää miten mahdollisiin vastoinkäymisiin olisi suhtauduttava jotta lähitulevaisuus olisi parempi.

Merialan ennakointityöpajat tuottivat seuraavanlaisia kehitystä ehkäiseviä tekijöitä. Listaa voisi varmasti jatkaakin, mutta seuraavassa olevat tekijät nousivat keskusteluissa keskeisimmiksi:

Osaajapulaa ei saada ratkaistua
Koulutustaso alueella ei nouse
Maahanmuutto tyrehtyy
Kuljetusreitit väistävät Varsinais-Suomen
Laivojen kysyntä romahtaa tai kohdistuu muualle
Ympäristön tila heikkenee ennakoitua nopeammin
Merialueiden virkistyskäyttö hiljenee
Uusi pandemia-aalto on edellistä voimakkaampi
Tuotanto siirtyy kilpailun kovetessa muihin maihin /maanosiin
Rahtisatamien merkitys vähenee
Automaation & Digitalisaation sijasta juututaan analogisaatioon & manualisaatioon

Positiivisia merkkejä, joita on nyt nähtävissä merialalla:

Turun telakan säilyminen viimeisten toimivien telakkojen joukkoon maailmassa terveys-shokin aikana
Kansainväliset suurten varustamojen tukitoimet
Rauman alussa oleva sahateollisuus-hanke
Rauman telakan uudet tilaukset
Suomen tekninen osaaminen huippuluokkaa, mikä auttaa uusisen teknologioiden haltuunottoa myös merenkulun alueella
Kuljetukset tulevat tehokkaammiksi ja turvallisemmiksi automaation kehittymisen myötä
Mikäli alusten automaatio lisääntyy työolosuhteet alalla paranevat, koska enenevässä määrin voidaan työskennellä lähellä perhettä ja ystäviä. Tämä luultavasti myös houkuttelee myös enemmän nuoria alalle.

Kaikkien muutostenkin keskellä tärkeintä on pysyä mukana muutosten virrassa. Koulutusjärjestelmien on sopeuduttava yhteiskunnan ja teknologian muutoksiin. Paikalleen ja sivustakatsojaksi ei saa jäädä tai menetämme osaamisemme tällä alalla. Myös ammatissa toimivien henkilöiden muutosjoustavuus ja jatkuvan oppimisen halu on asia, mikä muokkaa tulevaisuuttamme positiivisimman skenaarion mukaiseksi.

Profiilit ja osaaminen merialalla vuoteen 2035

Uuden työvoiman tarve ja uuden työvoiman koulutustarve valmistavssa teknologiateollisuudessa Varsinais-Suomessa

Seuraavat koulutustarvelaskelmat perustuvat Opetushallituksen koulutustarve-ennakoinnin (pdf) tuloksiin.

Tiedot nojaavat tilastoihin vuoden 2016 työvoiman määrästä, 2017-2035 avautuvista työpaikoista ja työpaikoissa tarvittavan osaamisen tasosta koulutusasteittain. Arvio tulevaisuuden työvoiman määrästä ja poistumasta pohjaa osaamisen ennakointifoorumin arvioon. Arviot on tuotettu kyselyllä ja asiantuntijatyöpajoissa.