Future Factory – Industry 4.0 -tutkimus kartoitti suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä haastattelemalla viime vuoden kesällä ja syksyllä 25 suomalaista kärkiyritystä sekä 8 tutkijaa. Varsinais-Suomea näkemyksineen edustivat salolainen Cencorp Automation, Pemamek Oy Loimaalta ja Stera Technologies Oy Turusta. Haastateltavina olivat myös alueellamme vaikuttavat Valmet Automotive sekä Sandvik Ab.
Robocoast DIH:n ja Business Finlandin yhteistyönä toteuttaman selvityksen keskeiset kysymykset luotasivat tulevaisuutta:
*Miten arvioisitte yrityksenne nykytilaa, vahvuuksia ja mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa?
*Mitkä uudet teknologiat näette vaikuttavan eniten asiakkaittenne kansainvälisen kilpailukyvyn kehittymiseen lähitulevaisuudessa?
Tammikuussa 2021 julkaistu tutkimus nostaa esiin isoja ilmiöitä: Datan kerääminen ja käyttö, 5G-verkot, tekoäly, älykkäät ohjelmistot ja robotit, IoT sekä simuloidut tehtaat. Ilmiöiden taustalla yritykset kertovat myös siitä, mitä haasteita uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoon liittyy.
Teollisuus 4.0 -käsite merkitsee teollisen kehityshistorian neljättä vaihetta, jonka myötä koneet integroituvat osaksi älykkäitä järjestelmiä.
Alla olevassa artikkelissa on muutamia keskeisiä kohtia. Voit myös lukea koko tutkimusraportin:
https://robocoast.eu/2021/01/20/tulevaisuuden-tehtaat-suomessa-tanaan-ja-huomenna-2/
Iso datamäärä kulkee 5G:ssä
Digitalisoinnin kehittämiseen on yrityksissä panostettu, kertoo selvitys. Datan hyödyntäminen on noussut keskeiseksi päätöksenteossa, sen kerääminen, yhdistäminen, analysointi ja tulkitseminen ovat keskeistä kärkiyritysten toiminnan kehittämisessä. Datan keräämiseen käytetään jo IoT-ratkaisuja.
Esimerkkinä Bluugo on kehittänyt Tracking Cloud™ digitaalisen alustan, jonka avulla voidaan seurata materiaalivirtoja, valmistavan teollisuuden valmistusprosesseja, varastojen prosesseja sekä huoltoa ja kunnossapitoa.
5G tulee mahdollistamaan saumattoman tiedonkulun tulevaisuuden tehtaassa aina asiakkaalle asti. 5G:tä hyödynnetään mm. reaaliaikaisen ja ennakoivan datan saamiseen sekä siihen reagoimiseen. Sandvik hyödyntää turvallisia ääni- ja videoyhteyksiä kaivosympäristössä, jossa on erittäin haastavat olosuhteet käyttöönoton kannalta. Niiden ansiosta koneita voidaan ohjata etänä syvällä maan alla sijaitsevien tunneleiden ja maan pinnalla sijaitsevan operaatiokeskuksen välisten 4K-laatuisten videoyhteyksien avulla. Yksityinen langaton verkko vauhdittaa Sandvikin digitalisaatiota kaivosteollisuudessa.
Automaatioaste nousee, robotti toimii työkaverina
Kärkiyritykset ovat panostaneet automaatioon, nykyään puhutaan hyperautomaatiosta. Hyperautomaatio on liiketoimintaprosessiautomaation, työnkulkuautomaation sekä ohjelmistorobotiikan yhdistelmä höystettynä tekoälyllä, joka näissä tapauksissa tarkoittaa esimerkiksi oppivaa prosessia. Robotiikka näyttäytyy oleellisena osana autonomisia tuotantometodeita, joissa robotit toimivat sekä omissa rajatuissa soluissaan että jaetussa tilassa ihmisten kanssa.
Esimerkkinä Stera Technologies lähti ensin suunnittelemaan itselleen tuotannon automaattisia ratkaisuja, siitä muodostui osaamista ja tällä hetkellä se on myös osa heidän palveluliiketoimintaansa.
Tulevaisuudessa Suomen tehtaissa työt jaetaan optimaalisesti ihmisten ja automaation kesken. Haastattelussa Tosibos-yritys valottaa asiaa näin: ”Nämä OT-verkot tarkoittavat käyttäjien, laitteiden ja järjestelmien muodostamaa verkkoa, jossa tarvitaan etäkäyttöä, tiedonkeruuta ja verkon hallintaa.”
3D-simulointi ja digitaaliset kaksoset
Ohjelmistorobotiikka on keskeistä kärkiyrityksissä, joihin simulointi ja digitaaliset kaksoset ovat tuoneet todellista hyötyä tuotantolinjojen suunnittelussa. Delfoin mukaan digitaalinen kaksonen (digital twin) mahdollistaa tuotannon ulkopuolella mm. datan opetustyön eli tällä lisätään tuotantoprosessista saadun datan arvoa.
Suomessa tulevaisuuden tehtaissa puhutaan jo termistä ”digital trible” eli valmistusteknisin menetelmin tuotteisiin lisättäisiin älyä. Sandvik puhuu elinkaaripalvelujen mahdollistamisesta, kun tuotteet alkavat elinkaaren aikana muuntaa omaa tilaansa ja ohjata asioita mm. tuotantoprosessissa.
Valmet Automotive testaa rohkeasti uusia teknologioita. Se esimerkiksi tuottaa 3D-simuloinnilla autotehtaan ja testaa ensin parhaat ja kustannustehokkaat tuotantotavat uuden automerkin valmistusta varten.
3D vahvistuu myös tuotannossa, kun 3D-tulosteet alkavat olla lähes yhtä edullisia kuin massatuotantona toteutetut. Volvo Cars kertoo haastattelussa tulostettavista varaosista ja Wärtsilä puolestaan tulostaa metalleja ja hyödyntää tulostusta työkalutuotannossaan.
Mitä puuttuu? Miksi uusien asioiden omaksuminen hidastuu?
Puhetta osaajapulasta ja vihreistä mahdollisuuksista
Pemamek ja Orfer toivoivat robottihitsauksessa korkeakouluyhteistyötä ja sen valtakunnallista edistämistä. Haastattelujen mukaan osaavan työvoiman tarve on kasvanut kaikissa yrityksissä, ja osaavaa työvoimaa pitäisi kouluttaa enemmän, yliopistojen ja korkeakoulujen koulutusohjelmien pitäisi olla helpommin muutettavissa yrityksiä palveleviksi.
Tulevaisuuden kasvunäkymien osalta Suomessa yhtenä isona mahdollisuutena nähdään sähköistyvän ja ilmastoneutraalin teollisuuden rakentaminen. Esimerkiksi Valmet Automotiven autotehtaan tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali tuotanto vuoden 2021 loppuun mennessä, jolloin paikallisesti tuotettu hiilidioksidivapaa kaukolämpö edesauttaa tavoitteen saavuttamisessa.
Selvityksen yhtenä lopputulemana Suomi nähdään kokeiluyhteiskuntana ja tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, joustava automaatio ja korkean teknologian ympäristöystävälliset tuotteet ja palvelut.
Lue koko tutkimusraportti.
Lisätietoja:
Työ on tehty yhteistyönä Robocoast DIH ja Business Finlandin kanssa (Business Finland on raportin tilaaja ja rahoittaja).
Pirita Ihamäki Ph.D., M.Sc. Robocoast DIH Liaison Manager, Leader of Gamecoast Network
Email: pirita.ihamaki@prizz.fi
www.gamecoast.fi and https://robocoast.eu/