Meriala

Meriala/teollisuus Lounais-Suomessa

Teknologiateollisuuden tulevaisuuden näkymät nojaavat erityisesti meriklusterin vahvuuteen. Alan keskeisimmän toimijan eli Meyer Turun telakalla on sitovia tilauksia vuoteen 2024 asti. Meyer Turun tuotanto on parhaillaan suurempi kuin koskaan ennen ja sen on ennustettu kaksinkertaistuvan viidessä vuodessa.

Varsinais-suomalainen telakkateollisuus onkin kannattellut valmistavan teknologiateollisuuden talousnäkymiä 2020-luvulle tultaessa. Koko Suomen teknologiateollisuuden kuuden viime vuoden aikana tapahtuneesta tilauskannan kasvusta noin 60 prosenttia koostuu laivatilauksista. Ala ei kuitenkaan ole riskitön. Meriteollisuuden tulevaisuutta erityisesti suurten risteilyalusten näkökulmasta Varsinais-Suomessa pohdittaessa on  syytä pitää mielessä, että maailmalla on viime vuosina ollut vallalla kova ”risteilijäbuumi”. Suhdanneherkkyyden lisäksi risteilykuluttajat ovat jatkuvasti yhä enemmän huolissaan matkojensa ympäristövaikutuksista. Tämä voi heijastua aikaa myöden risteilijöiden tilauksiin, jos asiakkaat alkavat välttelemään risteilymatkailua ympäristösyistä.

Kokonaisuutena Lounais-Suomen meriklusterin liikevaihto 3,3 miljardia euroa ja se työllistää yli 11 000 henkilöä. Lounais-Suomessa on 400 alan verkostoyritystä, 20 suunnittelutoimistoa, 15 varustamoa ja 5 telakkaa. Kasvua ja menestystä turvaamaan ja uusia toimijoita houkuttelemaan on myös suunnitteilla muun muassa ”Blue Industry Park” Turun sataman ja telakan kupeeseen, jonka toivotaan luovan perustan puitteita erityisesti meriteollisuuden ja muun valmistavan teknologiateollisuuden tuotannolle ja tuotekehitykselle.

Lounais-Suomi on myös Suomen ja Ruotsin välisen matkustaja-autolauttaliikenteen ja merikuljetusten painopistealue. Alueella on viisi isoa satamaa, joiden kautta kulkee merkittävä määrä tavaraa vuodessa.

Opetushallituksen osaamiskorttipakan (pdf) mukaan keskeistä osaamista metallituotteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa ovat, jota ristelilyalustenkin rakentaminen osaltaan edelleen on:

• Etä- ja virtuaalipalveluiden hallinta
• Innovaatio-osaaminen
• Robotiikkateknologian käyttötaidot
• Asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen
• Automaatioiden hallintaosaaminen
• Ihmisten ja osaamisen johtamis- ja valmentamistaidot
• Markkinointiosaaminen
• Tiedon hallintataidot
• Tiedon arviointitaidot
• Myyntiosaaminen
• Digitaalisen sisällön uudelleenjalostamis- ja integrointitaidot
• Reagointikyky
• Tiedon hallinta- ja analysointitaidot
• Ympäristöosaaminen
• Asiakaspalvelutaidot
• Liiketoimintaosaaminen
• Monikulttuurisuustaidot
• Työturvallisuusosaaminen
• Ryhmätyöskentelytaidot
• Diagnostiikka-, korjaus- ja huoltotoiminnan hallinta etäyhteyksillä

Risteilyalukset ovat kuitenkin nykyisin yhä enemmän kelluvia ”älykaupunkeja”, jossa on kehittyneiden  ympäristöjärjestelmien ohella muun muassa aluksen oma sairaala ja IT-järjestelmät. Lisäksi laivoissa on esimerkiksi vuoristoratoja, vesiliukumäkiä sekä urheiluareoita ja elokuvateattereita, joten niiden rakentamisessa tarvitaan laaja-alaisesti monenlaista osaamista. Pelkästään pienen kaupungin kokoisen aluksen sisustaminen ja kaulustaminen vaativat paljon erilaista osaamista.

Uuden työvoiman tarve ja uuden työvoiman koulutustarve valmistavssa teknologiateollisuudessa

Opetushallituksen Ennakointifoorumin osaamistarvekorttien mukaan (pdf) koulutustarve valmistavassa teknologiateollisuudessa koko Suomen tasolla näyttää seuraavalta:

Opetushallituksen koulutustarvekortti metallituotteiden ja koneiden valmistuksen alalla

 

Profiilit ja osaaminen merialalla. Esimerkkinä ahtaaja:

 

Merialan ilmiöt vuoteen 2030