Kevät 2023:

Ruokaryhmä ruokaketjun isojen haasteiden äärellä. Ruokaketjun osaamiskapeikkojen keskeisiä aiheuttajia mm. ilmastonmuutos, kasvisruokavaliot ja logistiikan haasteet sekä työvoimapula ja tilojen tulevaisuus (jatka

Ennakointiakatemian ruokaryhmän kooste toiminnasta kevätkaudella 2023

Koonnut: Ruokaryhmän vetäjä Jenna Ekman

Ruokaryhmä kokousti koko ryhmän kesken kevään aikana kolme kertaa, jossa jokaisessa osallistujia oli keskimäärin 5 henkilöä.

Osaamiskapeikkotyötä edeltävästä kokouksesta kukin ryhmäläinen sai tehtäväkseen pohtia ja kirjata oman organisaationsa kannalta omia näkemyksiään tulevaisuuden osaamistarpeista, joita käytettiin pohjana osaamiskapeikkotyön ideoinnissa. Osaamiskapeikkotyön alettua kahden koulutuksen eteenpäin viemiseksi kaksi erillistä ryhmää kokoontui keskenään ja työstivät kapeikkojaan eteenpäin. Ryhmä sai suunniteltua kaksi mikrokoulutusta / tutkinnonosaa eli omavaraistalousosaajakoulutuksen ja huippuosaajakoulutuksen. Katso lisää täältä:

Osaamissuunnitelmapohja, huippuosaaja

Osaamissuunnitelmapohja, omavaraistalousosaaja

Ruokaryhmä työsti kevään aikana yhden ajankohtaiskatsauksen Ennakointiakatemian nettisivuille.

Yksi ryhmän jäsenistä osallistui Ennakointiakatemian osaamiskapeikkojen jatkopajaan ja vetäjä benchmarkkausmielessä kaupan alan ajankohtaisseminaariin.

Ruokaryhmän keskusteluissa kevään aikana korostui ainakin seuraavat teemat:

– kasvissyönnin lisääntyminen, joka luo myös alueelle mahdollisuuksia
-työvoiman heikko saatavuus
– erikoiskasvien ja vihannesten sekä marjojen vahva tuotanto ja tuotanto-osaaminen alueellamme.
– maatilat alueella ovat keskimääräistä isompia, lisäksi lohkokoko ja -malli ovat parempia kuin monessa muussa paikassa Suomessa. Toisaalta taas haaste täällä on kotieläintilojen keskittymät ja siten lannan sijoittaminen ja lantaliikenne.
– maatilojen jatkajien vähäinen määrä
– tiestön kunto haastaa alueellisesti koko infraa ja sen suunnittelua

Kevät 2022:

Kestävän ruoan edelläkävijä vai ruokapulan maakunta?
Ruokaketjun neljä tulevaisuusskenaariota

Keväällä 2022 Ruokaketju-työryhmä on tehnyt skenaariotyötä, eli hahmotellut toimialan vaihtoehtoisia ja mahdollisia tulevaisuuksia. Tuloksena on neljä erilaista skenaariota:

Alla skenaarioiden lyhyet kuvaukset.

Varsinais-Suomi on kestävän ruokaketjun edelläkävijä -skenaariossa toimintaympäristö kehittyy erittäin myönteiseen ja toivottuun suuntaan alueen ruokaketjun toiminnan ja yritysten näkökulmasta (toivottava kehitys). 10 vuoden päästä varsinaissuomalainen ruokaketju mielletään state of the art –toimialaksi ja alalle tulee huippuosaajia niin Suomesta kuin ulkomailta. Varsinais-Suomi profiloituu sekä marjatuotannon että kasviproteiiniklusterin osaamiskeskittymänä.

”Kun rahat ja ruoka ovat loppu…” -skenaariossa toimintaympäristö kehittyy epäsuotuisaan suuntaan aiheuttaen ruoan kulutuksen entistä suurempaa polarisoitumista (uhka). Ilmastonmuutos aiheuttaa sään ääriolosuhteita ja kasvitauteja, jotka aikaansaavat peräkkäisiä katovuosia. Huoltovarmuuden rooli on tärkeämpi kuin koskaan.

Varsinaissuomalaisen ruokaketjun vihreä siirtymä -skenaariossa toimintaympäristö kehittyy ennalta oletettuun ja rauhalliseen tapaan (business as usual) kohti hallittua vihreää siirtymää sekä yhä laajempaa teknologioiden käyttöönottoa ruokaketjun yrityksissä. Ruokaketjun yrityksissä panostetaan kestäviin tuotantoratkaisuihin ml. energia ja materiaalivirrat pellolta pöytään -periaatteella.

Ruokapulan kynnyksellä -skenaariossa toimintaympäristö kehittyy radikaalisti epäsuotuisaan jopa katastrofaaliseen suuntaan (mullistus). 10 vuoden päästä yhteiskunta alkaa rajoittaa kansalaisten ruoan ja energian saantia sekä liikkumista. Ilmastonmuutoksesta johtuen ruoan tuotannon ja jalostuksen olosuhteet ovat käyneet niin heikoiksi, että ruoan tuottaminen on lähes mahdotonta. Iso osa väestöstä näkee nälkää.

Lue kokonaiset skenaariokuvaukset täältä:

Ruokaketjun skenaariot 2020-2030

Ruokaketjun osaamisen profilointi

Osaamisprofiilit on johdettu skenaarioista. Skenaariot on esitelty lyhyesti ohessa profiilien yhteydessä ja pidemmin tämän osion yläpuolella. Osaamistarpeita on siis mietitty sen mukaan, mitä tarvittaisiin toivottavassa, mullistavassa ja ei-toivottavassa tulevaisuudessa tai nykytilan jatkumossa. Työryhmissä on laadittu sekä eri työtehtävien osaamisprofiileja että työpaikkailmoituksia.

Tutustu ruokaketjun osaamisprofiileihin täältä:

Ruokaketju osaamisen profilointi 2022-2030

Syksy 2021:

Ruokaketjun ennakointiryhmä ilmastonmuutoksen vaikutusten, kulutuksen muutosten, yrittäjyyden ja osaavan työvoiman saatavuuskysymysten äärellä

Syksyn 2021 aikana työryhmä on valinnut ennakointikartalta tärkeimmät muuttujat, joiden ajatellaan vaikuttavan eniten alan tulevaisuuteen. Näiden ympärille on muodostettu tulevaisuuskuvia, joista puolestaan on rakennettu tulevaisuusskenaarioiden pohja.

Esimerkki syksyn työn tuloksista: Klikkaa kuvaa, niin esitys avautuu.

Avainmuuttujat ruokaketjun osalta ovat:

• Ilmastonmuutos ja sen vaikutus ruokaketjuun
• Ruokaketjun yrittäjyys / Osaava työvoima
• Jatkuva kulutuksen muutos ja eriarvoistuminen
• Jäljitettävyys, todentaminen
• Digitaalisuus

Tulevaisuuskuvista

Esimerkkinä Mullistus-vaihtoehto:

RUOKAPULAN KYNNYKSELLÄ 2030

ILMASTONMUUTOS
• Kriisit ruokapulan ajureina
• Ilmastomuutos aiheuttaa globaaleita ja voimakkaita äärisääilmiöitä, johtaa elintarvikepulaan ja väestövaelluksiin.
• Ruokaketjun tulevaisuus riippuvuus tuontipanosten saatavuudesta ja hinnasta (energia, lannoite yms.).

RUOKAKETJUN YRITTÄJYYS JA OSAAVA TYÖVOIMA
• Kotimainen ruoantuotantoa maatiloilla vähenee, samoin elintarvikkeiden jalostus, koska tuotantopanoksia saatavilla rajoitetusti ja hinta on noussut.
• Yksimahaiset (siat, kanat) ja lemmikit katoavat, koska pula ja kilpailu ihmisruoaksi kelpoisesta ravinnosta kasvaa.
• Varsinais-Suomessa peltoviljely jatkuu rajoitetusti tuotantopanosten saatavuuden mukaan.
• Ruokarobotit tuottavat uutta ”ruohoruokaa” ruoka-annoksia laboratorioissa ja tehtaissa uusien teknologioiden avulla.

JATKUVA KULUTUKSEN MUUTOS
• Rajoitukset liikkumiseen, energiansaantiin.
• Yhteiskunnallinen segregaatio kasvaa, kun osa mittaa omaa ravinnetarvettaan, niin osa siirtyy omavaraistalouteen ja osa saattaa nähdä
ravitsemuksellista nälkää.

DIGITALISAATIO JA JÄLJETETTÄVYYS, MITTAAMINEN
• Verkkohyökkäykset johtavat ruokaturvan romahdukseen ja/tai globaaleihin ruokaskandaaleihin.
• Ääriliikkeiden nousu joukkojen masinointi ja ad hoc -järjestäytyminen.
• Äkillinen ulkoinen uhka mahdollinen

Skenaariot:

Tulevaisuuskuvista on ryhdytty loppusyksyllä 2021 rakentamaan skenaarioita, mahdollisia tulevaisuuksia. Skenaarioita ei priorisoida, eikä niiden ajatella toteutuvan kokonaisuudessaan. Sen sijaan skenaarioista voi toteutua osia. Tarkoitus on siis tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista. Skenaarioiden avulla pyritään hahmottamaan alan mahdollisia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuskulkuja.

Skenaarioiden ajanjaksoina ovat lähitulevaisuus 2022–2025 sekä tulevaisuus 2026–2030. Näihin molempiin ajanjaksoihin kohdistuvia päätöksiä ja valintoja teemme jo parhaillaan tässä hetkessä.

Ajatuksia tulevaisuuden osaamisista:

Työryhmän keskusteluissa tulevaisuuden osaamistarpeet ovat vahvasti esillä. Skenaariotyön jälkeen jokaiseen eri skenaarioon liittyvistä osaamisista koostetaan osaamisprofiileja alan tulevaisuuden työtehtäviin peilaten.

Alustavasti keskustelua tulevaisuuden osaamisen ympärillä ovat herättäneet mm. seuraavat asiat (heijastumat osaamiseen):

• Huoltovarmuuden varmistaminen tulevaisuudessa entistä tärkeämpää
• Ilmastonmuutos luo uhkia, mutta myös mahdollisuuksia
• Kulutuksen muutos – jatkuva prosessi
• Vastuullisuuden ulottuvuudet ruokaketjussa

 

Kevät 2021:

Ruokaketju tulevaisuutta luotaamassa

Ruokaketju työryhmä aloitti ennakointityöskentelyn koronakeväällä 2021. Ruokaketjun merkitys Varsinais-Suomen alueelle on suurempi kuin muulle Suomelle, siksi tuotantoalan ennakointi onkin tärkeää

Ruokaketjun ennakointiryhmän esitys 10.6 ennakointifoorumissa.

Huoltovarmuuden varmistaminen tulevaisuudessa entistä tärkeämpää

Huoltovarmuuden merkitys ruokasektorilla on erityisesti pandemian aikana korostunut. Tuotantopanosten saatavuus ja puhtaat luonnon resurssit samoin kuin infrastruktuurin merkitys ja toimivuus ovat keskeisiä edellytyksiä ruoan tuotannossa ja jalostuksessa. Työryhmän pohdinnoissa nousi esille myös ruokaketjun riippuvuus edullisen työvoiman saatavuudesta ja sen osaamisesta. Todettiin yksikantaan, ellei ruokaketjun huoltovarmuus toimi, niin se haittaa merkittävästi koko yhteiskunnan toimivuutta.

Ilmastonmuutos luo uhkia, mutta myös mahdollisuuksia

Globaali ilmastonmuutos luo haasteita kotimaiselle alkutuotannolle mm. tuotanto-olosuhteiden muutosten kautta, kuten kasvitautien ja – tuholaisten lisääntymisenä. Toisaalta digitaalisuus ja automaatiota mahdollistavat joustavan sopeutumisen ja alueellamme on hyvät mahdollisuudet kääntää haasteet mahdollisuuksiksi sinisen kasvun, cleantechin, viljelyn monipuolistamisen sekä luonnon monimuotoisuuden lisäämisenä. Varsinais-Suomessa on hyvät mahdollisuudet vastata uusien proteiinilähteiden, kuten kasviproteiinien ja kalan tuotannossa ja jalostuksessa. Lokalisaatio, kestävä kehitys ja kiertotalous ovat positiivisia kasvutrendejä, jotka näkemyksemme mukaan tulevaisuudessa vahvistuvat edelleen.

Kulutuksen muutos – jatkuva prosessi

Työryhmä tarkasteli tuotannon lisäksi ruokaketjun keskeistä osaa kulutuskäyttäytymisen muutosta, mikä ohjaa vahvasti alkutuotantoa ja jalostusta. Kulutuksen muutoksessa suurimpina vaikuttajina ovat pandemia ja digitaalisuus: ruoan ostamisen murros ja monikanavaisuus on jo nyt selkeästi nähtävillä. Tällä on eittämättä vaikutuksensa elintarvikkeiden myyntiin, markkinointiin ja logistiikkaan. Selkeinä trendeinä nähtiin väestön vanheneminen, erilaiset sosiaaliset kuluttajasegmentit ja ruokakulttuurin renessanssi. Kulutuskysynnän muutosten seuraaminen onkin oleellista ruokaketjun eri toimijoille. Monille mikro ja pk-yrittäjille erilaiset jakelukanavat ja kuluttajasegmentit luovat mahdollisuuksia tulevaisuudessa nykyistä paremmin omien kuluttajasegmenttiensä kysyntään.

Digitalisaatio ja uudet teknologiat mahdollistavat jäljitettävyyden ja todentamisen ruokaketjussa entistä paremmin. Uudet teknologiat luovat mahdollisuuksia myös pakkausten ja materiaalien sekä bioteknologian parempaan hyödyntämiseen ja vastuullisuuteen. Haasteitakin tunnistettiin: riippuvuus ja haavoittuvuus digi- ja infraverkoista sekä digitalisaatiotaitojen ja -osaamisen eriarvoistumisesta pohditutti. Osaamisen tasossa monilla ryhmillä on jo nyt puutteita, vaikka teknologinen kehitys toisikin tulleessaan uusia ammatteja tai -nimikkeitä.

Vastuullisuuden ulottuvuudet ruokaketjussa

Työryhmä käsitteli myös vastuullisuutta ja sen ulottuvuuksia: ekologista, ekonomista ja sosiaalista vastuullisuutta. Ilmastonmuutos ja kulutuksen muutos lisäävät ekologisen vastuullisuuden merkitystä koko ruokaketjussa.  Riippuvaisuus vierastyövoimasta ja mahdollinen kulutuksen polarisaatio haastavat sosiaalisen ja taloudellisen vastuullisuuden kysymyksissä. Paljon keskusteltiin myös tulevaisuudessa eläinten oikeuksista ja turvallisuudesta, esimerkiksi antibioottien käytössä. Jäimme pohtimaan, onko ruoan saatavuus tulevaisuudessa sittenkään itsestään selvyys, kuten se on tähän asti ollut. Toisaalta vastuullisuuden ulottuvuudet avaavat liiketoimintamahdollisuuksia paremmin alkutuotannolle sekä mikro- ja pk-yritysten erikoistuotteille.

Työryhmässä tunnistettiin haasteita, mutta nähtiin tulevaisuus kuitenkin täynnä mahdollisuuksia. Työtä ennakoinnin parissa jatketaan edelleen.

Kirjoittanut Leena Erälinna