Lokakuun lopun Työelämäfoorumi toi estradille vankan tietopaketin: Varsinais-Suomen elinkeinoelämän tulevaisuudessa näkyy jo vähän valoa. Mikro- ja yksinyrittäjillä puolestaan on kasvuun halua, mutta myös tuote- ja palvelukehityksen tuen tarvetta. YTK Työttömyyskassa esitteli Sytyke-palvelunsa, jossa tekoälyn avulla yhdistetään työnhakijoita ja työpaikkoja.
Työelämäfoorumin esitykset löydät linkkeinä artikkelin lopusta.
Suomessa noin 300 000 mikroyritystä,
joista 40 % kasvuhaluisia
– Mikroyritykset, eli alle 10 hengen yritykset, ovat kansantaloutemme merkittävin joustovara. Näitä alle 2 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä maassamme on lähes 300 000. Yhteenlaskettua liikevaihtoa tältä ryhmältä kertyy noin 100 miljardia euroa vuosittain, kun esimerkiksi meriteollisuuden vuosiliikevaihto on 12 miljardia, avaa puheenvuoronsa Kari I. Mattila, Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n (Myry ry) puheenjohtaja.
Mattila esittelee vastikään valmistunutta kyselyä, Mikrobarometriä. Kysely kertoo, että jopa 40 % yksin- ja mikroyrityksistä on kasvuhaluisia. Työllistämisaikeita mikroyrityksillä on niin paljon, että vuoden sisään niissä avautuu 10 000 uutta työpaikkaa. Varsinais-Suomeen suhteutettuna täällä työpaikkoja tarjoutuisi noin 2 000 kappaletta.
– Miten palkkaaminen saadaan onnistumaan? Miten yrittäjiä pitäisi tukea?
Mattilan mukaan mikroyrittäjät tarvitsevat nopeita ja ketteriä vastauksia kysymyksiinsä. Myyntiin tarvitaan koulutusta, samoin tuotekehitykseen ja palveluiden uudistamiseen.
Kokemusta koulutusyhteistyöstä mikroyrityksillä on kuitenkin vähän. Ammattikorkeakoulujen kanssa tekee yhteistyötä vain 11 % ja ammatillisten kanssa 17 % yrityksistä barometrivastausten mukaan.
– Nyt pitäisi vuoren, eli oppilaitosten mennä Muhammedin eli yritysten luo. Toisinpäin ei tule tapahtumaan, Mattila arvioi. Lisäksi koulutus pitäisi palastella pieniin osiin, jotta yrittäjät ja henkilöstö ehtisivät niihin kiireiltään osallistua ja jotta keskittyminen säilyisi. Mikroyrittäjien joukossa kun on tutkitusti 30–40 % lukihäiriöisiä ja neuroepätyypillisiä henkilöitä.
Pienet osaamiskokonaisuudet voisivat olla yhtenä ratkaisuna tähän, todettiin keskustelussa.
YTK Työttömyyskassa yhdistää tekijöitä ja työpaikkoja
– YTK Työttömyyskassa on Suomen suurin työttömyyskassa, jolla on 530 000 jäsentä eri aloilta. Noin puolet kaikista on ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Kuukausittain 40 000–50 000 jäsentä hakee meiltä ansiopäivärahaa, ja jäsenten keskimääräinen työttömyysaika on 5–6 kuukautta, taustoittaa erityisasiantuntija Petja Eklund, Yksityisestä työttömyyskassasta, YTK:sta.
Eklund tuo esiin YTK:n keräämän laajan datamäärän ja mahdollisuuden tuottaa tietoa eri tarkoituksiin, esimerkiksi oppilaitoksille ja koulutussuunnitteluun. Jäsenpulssi kertoo, miltä tulevaisuus työpaikoilla näyttää, ja onko työtilanteissa nähtävissä muutoksia. YTK-barometri puolestaan tilastoi työllisyystilannetta eri muuttujien mukaan
– Jäsenpulssista selvisi esimerkiksi, että tekoälyä käyttää työssään säännöllisesti vain 12 % vastaajistamme (noin 18 000 vastaajaa) ja peräti 47 % ei käytä tekoälyä lainkaan työssään.
YTK:n uusi Sytyke-palvelu on lanseerattu kuluneen syksyn aikana. Sytyke-palvelussa tekoäly yhdistelee työnhakijoiden osaamisia avoimina oleviin työpaikkoihin.
– Näin voimme auttaa jäsenistöämme uuden työn haussa ja myös alanvaihdossa. Palveluun myös kertyy tietoa osaamisista ja osaamisvaatimuksista, jolloin nähdään, millaisia katveita syntyy. Jatkossa tietoa voitaisiin hyödyntää koulutussuunnittelussa menemällä osaaminen ja yritysten tarpeet edellä.
Esityksen jälkeisessä keskustelussa pohdittiin mm. piilotyöpaikkojen löytämistä. Saadaanko niistä tietää, kun kontaktoidaan yrityksiä? Näyttäisi, että monella yrityksellä on työllistämishaluja, mutta paikat avautuvat vasta, kun joku soittaa. Yrittäjä tarvitsee siis jonkinlaisen herätteen.
Meri, puolustus ja lääkkeet valopilkkuina maakunnassa
– Alueellisissa kehitysnäkymissä on valon pilkahduksia, varsinkin meriklusterissa, puolustusteollisuudessa sekä lääke- ja diagnostiikka-aloilla, toteaa alueen elinkeinoelämää tarkastellut työelämäkoordinaattori Timo Vahtonen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Tulevien jäänmurtajatilausten oletetaan näkyvän erityisesti alueen alihankintatöiden lisääntymisenä. Kokonaisuudessaan alueen teknologiateollisuuden tilauskanta on noussut 9 % vuoden takaiseen verrattuna.
Työttömyysluvut kuitenkin ovat vielä korkealla ja avoimia työpaikkoja on vähän. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut, samoin naisten ja alle 25-vuotiaiden sekä korkeakoulutettujen työttömien määrä on kasvanut pitkään.
Lue koko Alueelliset kehitysnäkymät -katsaus täältä:
Meri vetää, auto yskii – Alueelliset kehitysnäkymät II/2025 – Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia
Lue lisää:
Mikroyritysten tulevaisuus – Myry ry
Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia ja JOE-hankkeen toimijat. Varsinais-Suomessa jatkuvaa oppimista vahvistetaan vuosina 2024–26 Euroopan unionin osarahoittamalla JOE-hankkeella.
Lisätiedot, JOE-hanke: anneli.frantti @turku.fi, sanni.kiviniemi @novida.fi
Ennakointiakatemia: esa.hogblom @varsinais-suomi.fi