– Varsinais-Suomen työvoimatilanne vaihtelee merkittävästi toimialoittain, kertoo tuore työvoimabarometri. Teknologiateollisuudessa ja sote-alalla on osaajapulaa, palvelualoilla paikoin työvoiman ylitarjontaa, kertoi barometriä esitellyt työelämäkoordinaattori Timo Vahtonen ELY-keskuksesta. Hän esiintyi Ennakointiakatemian Työelämäfoorumissa 19.11.2025.
– Maakunnan väestökehitys on ollut pitkään positiivista, ja näin myös jatkuu, vaikkakin sisäiset erot vahvistuvat. Turun seudun väestönkasvu luo vetovoimaa, mutta seutukunnissa väki maltillisesti vähenee, sanoi puheenvuorossaan Turun kaupungin strategiajohtaja Timo Aro. Kilpailu osaajista kiristyy, ja koko maakunnassa on syvennettävä yhteistyötä, erityisesti koulutuksen ja työelämän välillä. Katso Aron esitys.
Väestönkehitys ja muuttuvat työvoimatarpeet edellyttävät aktiivista ennakointia ja varautumista niin kunnilta, yrityksiltä kuin koulutuksen järjestäjiltäkin. Varsinais-Suomen tulevaisuuden menestys vaatii koulutuksen ja yritysten yhteistyön kehittämistä, saavutettavuuden eli liikenneyhteyksien varmistamista sekä maahanmuuton ja monikielisyyden hyödyntämistä alueen voimavarana. Alueiden välisessä kilpailussa on osattava huolehtia pitovoimatekijöistä, joilla väestö, opiskelijat ja yritykset pidetään maakunnassa.
Sekä työvoimabarometrin hyödyntämisestä että väestönkehityksestä keskusteltiin webinaarin työryhmissä. Keskustelun koosteet löydät tästä artikkelista.
Tekniikan aloilla osaajapulaa,
osaamistarpeina AI, monikulttuurisuus ja data
Työelämäkoordinaattori Timo Vahtonen ELY-keskuksesta esitteli maakunnan keskeisten alojen työvoimabarometriä. Katso barometrin johdantoesitys.
Teknologiateollisuuden ja -palveluiden osalta Turun telakan uudet tilaukset, jäänmurtajatilaukset sekä erittäin hyvä tilanne myös Teijon Marine Alutech:issa ja Uudenkaupungin Työveneellä turvaavat maakunnan työllisyyttä pitkälle 2030-luvulle. Samalla kärsitään kuitenkin myös osaajapulasta. Suurin vajaus on odotettavissa seuraavilla ammattialoilla:
- Hitsaajat ja koneistajat – telakan ja alihankintaverkoston jatkuva tarve
- Sähkö- ja automaatioinsinöörit – erityisesti akkuteollisuuden ja robotiikan kasvualueilla
- Konetekniikan asiantuntijat – suunnittelu- ja tuotantotehtävissä
Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialoilla on jatkuvaa työvoimatarpeen ja säästöpaineiden ristiriitaa. Hyvinvointialueiden säästötoimet heijastuvat myös yksityiselle sektorille. Väestön ikääntyminen tuo lisää palvelutarvetta, mikä korostaa koulutuksen ja rekrytoinnin ennakoinnin merkitystä. Osaajapulaa esiintyy seuraavissa ammateissa:
- Lähihoitajat ja sairaanhoitajat – erityisesti vanhuspalveluissa ja kotihoidossa.
- Lääkärit – rekrytointihaasteet jatkuvat etenkin perusterveydenhuollossa.
Liiketoiminnan ja hallinnon aloilla digitalisaatio ja tekoäly muokkaavat rakenteita. ICT-asiantuntijoista ja ohjelmistokehittäjistä on pulaa, ja tarve on kasvava erityisesti Turun seudulla. Kansainväliset yritykset hakevat erityisesti projektipäälliköitä ja taloushallinnon asiantuntijoita. Ylitarjontaa on yleishallinnon toimistotyöntekijöistä sekä markkinoinnin ja viestinnän perusosaajista.
Osaamistarpeita kaikilla aloilla ovat: Tekoäly/ AI, monikulttuurisuusosaaminen, datan hallinta ja digitaalisten etäpalveluiden hallinta.
Keskustelussa mietittiin Työvoimabarometrin hyötykäyttöä
Yhteenveto:
- Ennakointitiedon hyödyntäminen koulutuksessa – Barometrin ja muiden ennakointivälineiden (esim. Osaamistarvekompassi) tuloksia voidaan sisällyttää tutkinnon osiin, lyhytkoulutuksiin ja koulutustarjonnan suuntaamiseen.
- Haaste opiskelijoiden hakeutumisessa – Vaikka ennakointitieto osoittaa työvoimapula-aloja (esim. SOTE, logistiikka), opiskelijoiden kiinnostus ei aina kohdistu näihin aloihin.
- Koulutuksen joustavuus ja ketteryys – Lyhyet täsmäkoulutukset, muuntokoulutukset ja verkko-opinnot mahdollistavat nopean reagoinnin työelämän tarpeisiin.
- Yritys–oppilaitosyhteistyö – Yhteiset työpajat, tilaisuudet ja keskustelut auttavat kohdentamaan koulutusta, lisäävät vuoropuhelua ja vahvistavat toimialojen vetovoimaa.
- Rakenteelliset ja rahoitukselliset haasteet – Nykyiset rahoitusmallit ja pitkät suunnittelusyklit (esim. VOS-koulutus) vaikeuttavat nopeaa reagointia. Tarvitaan joustavampia malleja ja hallinnollisten prosessien keventämistä.
Maahanmuuton merkitys kasvaa,
maakunnallinen strategia tarpeen
Strategiajohtaja Timo Aro, Turun kaupunki, esitteli kattavan väestönkehityksen analyysin niin kansallisella kuin maakunnankin tasolla. Katso esitys.
Varsinais-Suomen kasvu keskittyy Turun seudulle ja arvion mukaan maakunnan väestö kasvaa vuoteen 2045 mennessä noin 52 300 henkilöllä (+10,6 %) keskittyen Turun kaupunkiseudulle. Kasvu perustuu maahanmuuttoon sekä kuntien väliseen muuttovoittoon, syntyvyyden lasku sen sijaan jatkuu. Seutukuntien, eli Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen väestökehitys on maltillisesti laskevaa, mikä haastaa pitkällä aikavälillä palveluiden ja koulutuksen järjestämistä. Alhaisen syntyvyyden seuraukset näkyvät kaikilla koulutusasteilla. Ikäluokkien pienentyminen edellyttää joustavaa koulutustarjontaa ja vahvempaa yhteistyötä työelämän kanssa.
Ikärakenne muuttuu niin ikään, kun yli 80-vuotiaiden määrä 2–3-kertaistuu nykyisestä 2040-luvulle tultaessa. Hoivapalveluiden tarve kasvaa, samoin alan työvoimatarve.
Monikielisen väestön kasvu maakunnassa on merkittävää, ja määrä on peräti 30-kertaistunut aikavälillä 1990–2025. Tämä muuttaa koulutuksen järjestäjien palvelurakennetta ja yritysten henkilöstörakennetta merkittävästi, ja näkyy esimerkiksi kieli- ja kulttuuriosaamisen tarpeina. Maahanmuuton merkitys kasvaa – koulutuksen ja kotoutumisen onnistuminen ratkaisee pitkälti työvoiman saatavuuden.
Työperäisen maahanmuuton osalta on myös ratkaisevaa sen laadullinen sisältö, eli millaisella koulutustaustoilla ja osaamisilla tänne tullaan (työmarkkina-asema, koulutus ja tulot). Keskustelussa todettiin, että tarvitaan maahanmuuttoperusteinen strateginen osaajatarveselvitys, jossa selvitetään, millaista työperäistä maahanmuuttoa alueella tarvitaan, ja sen mukaan esimerkiksi markkinoidaan ao. kohderyhmille työpaikkoja ja koulutuksia.
Keskustelussa mietittiin työvoiman saatavuutta ja pitovoimaa
Kilpailu osaajista kiristyy, mikä korostaa alueen kykyä houkutella ja pitää kiinni työvoimasta. Erityisesti pitovoiman merkitys korostuu, eli alueella pitää olla työ- ja opiskelupaikkoja ja vireää yritystoimintaa. Lisäksi viihtyvyystekijöiden tulee olla kunnossa.
Yhteenveto:
- Työvoiman saatavuus ja pitovoima – Väestön väheneminen ja ikääntyminen korostavat työpaikkojen vetovoimaa, työhyvinvointia ja alueellista saavutettavuutta. Liikenneyhteydet, kuten lähijuna ja työpaikkojen sijainti vaikuttavat merkittävästi.
- Maahanmuuton rooli – Laadullinen maahanmuutto nähdään keskeisenä ratkaisuna työvoimapulaan. Tarvitaan selkeä strategia osaajien houkuttelemiseksi ja kotouttamisen vastuiden määrittämiseksi.
- Monikulttuurisuus ja kielikysymykset – Koulutuksessa korostuvat selkokielisyys, englanninkielisen opetuksen lisääntyminen sekä monikulttuurisuuskoulutus oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Maahanmuuttajien kielitaito voi olla arvokas resurssi erityisesti palvelualoilla.
- Koulutusten järjestäjien rakenteet ja suunnittelu – Opiskelijoiden väheneminen voi johtaa oppilaitosten yhdistymisiin ja koulutusten järjestäjien rahoitusmuutoksiin. Koulutuksen sisältöjä on sovitettava monikulttuuriseen opiskelijakuntaan.
- Varautuminen ja politiikkavaihtoehdot – Väestönkehitykseen voidaan vaikuttaa työperäisellä maahanmuutolla, perhepolitiikalla ja alueellisella yhteistyöllä. Tervetuloa-paketit, realistinen markkinointi ja kuntarakenteen kriittinen tarkastelu mainittiin konkreettisina toimina.
Tekstin kooste ja lisätiedot:
Ennakointiakatemia: esa.hogblom @varsinais-suomi.fi
JOE-hanke: anneli.frantti @turku.fi
Tilaisuuden järjestäjinä ovat Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia ja JOE-hankkeen toimijat. Varsinais-Suomessa jatkuvaa oppimista vahvistetaan vuosina 2024–26 Euroopan unionin osarahoittamalla JOE-hankkeella.
