Työelämän osaamistarpeet muuttuvat nopeasti digitalisaation, tekoälyn, vihreän siirtymän ja väestörakenteen muutosten myötä. Osaavan työvoiman saatavuus on ratkaisevaa alueiden elinvoimalle, yritysten kilpailukyvylle ja julkisten palveluiden toimivuudelle. Siksi jatkuvaa oppimista on rakennettava yhteistyössä koulutuksen järjestäjien, työelämän, työllisyyspalveluiden ja ohjaustoimijoiden kesken.

Jatkuvan oppimisen tavoitteena on varmistaa, että työikäisillä on mahdollisuuksia päivittää osaamistaan, vaihtaa alaa ja vastata työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin koko työuransa ajan. Kyse ei ole vain yksilön mahdollisuudesta kehittää osaamistaan, vaan myös koulutusresurssien tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta. Olemassa olevan työvoiman osaamista voidaan täydentää ja uudistaa sen sijaan, että osaajapulaa pyrittäisiin ratkaisemaan ainoastaan tutkintokoulutuksen kautta.

Uudistukset avaavat uusia osaamispolkuja

Jatkuvan oppimisen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Työllisyysalueiden käynnistyminen, korkeakouluvision uudistaminen, opintosetelikokeilu sekä mahdollisuudet opiskella työttömyysetuudella ovat luoneet uusia edellytyksiä osaamisen kehittämiselle. Samalla Opin.fi:n, Opintopolun ja Osaamispolun kaltaiset digitaaliset palvelut tekevät koulutustarjonnasta aiempaa näkyvämpää ja helpommin saavutettavaa.

Uudistukset mahdollistavat aiempaa joustavampien osaamispolkujen rakentamisen. Osaamista voidaan täydentää eri koulutusasteilla, eri koulutuksen järjestäjien opintoja yhdistellen ja vaiheittain kohti uusia työtehtäviä tai ammattia edeten.

Pelkkä koulutustarjonnan lisääminen tai sen tuominen digitaalisiin palveluihin ei kuitenkaan riitä. Koulutusta eniten tarvitsevien voi olla vaikea löytää sopivia vaihtoehtoja tai arvioida, millainen koulutus tukisi parhaiten heidän tavoitteitaan. Erityisesti työttömät, maahanmuuttajat, kansainväliset opiskelijat ja koulutukseen harvemmin osallistuvat tarvitsevat ohjausta, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea.

Digitaaliset palvelut eivät siten korvaa ohjausta. Niiden rinnalle tarvitaan helposti saavutettavia palveluita ja eri organisaatioiden yhdessä rakentamia palvelupolkuja. Asiakkaan näkökulmasta olennaista ei ole se, mikä organisaatio palvelun järjestää, vaan se, että hän saa oikeanlaista tukea oikeaan aikaan.

Työelämäyhteistyöstä yhteiseen ennakointiin

Työelämäyhteistyö ei enää tarkoita vain koulutusten räätälöimistä yksittäisten yritysten tarpeisiin. Yhä tärkeämmäksi nousevat osaamistarpeiden yhteinen ennakointi, alueellisen tilannekuvan muodostaminen ja koulutustarjonnan yhteensovittaminen.

Työnantajien, työllisyyspalveluiden, korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten, vapaan sivistystyön toimijoiden ja ohjauspalveluiden on löydettävä yhdessä ratkaisuja siihen, miten osaamisen kehittämisen palvelut tavoittavat oikeat ihmiset oikeaan aikaan. Yhteinen tilannekuva auttaa tunnistamaan, millaista osaamista alueella jo on, millaisesta osaamisesta on pulaa ja mihin muutoksiin koulutustarjonnalla pitäisi vastata.

Jatkuvan oppimisen vaikuttavuutta ei siksi voida arvioida vain koulutusten määrän perusteella. Olennaista on myös koulutustarjonnan osuvuus, saavutettavuus ja kyky muodostaa tarkoituksenmukaisia osaamis- ja palvelupolkuja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille.

JOE-hanke vahvistaa yhteistyön perustaa

JOE-hankkeen aikana monet jatkuvan oppimisen kenttään vaikuttavat uudistukset ovat edenneet samanaikaisesti. Hanke on tarjonnut korkeakouluille, ammatillisille oppilaitoksille, vapaan sivistystyön toimijoille, työllisyysalueille ja ohjauspalveluille foorumin yhteisen ymmärryksen rakentamiseen.

Hankkeessa on vahvistettu koulutuksen järjestäjien, työllisyyspalveluiden ja ohjaustoimijoiden yhteistyötä sekä tunnistettu kohderyhmiä, joiden tukeminen edellyttää usean toimijan osaamista. Esimerkiksi maahanmuuttajien, kansainvälisten opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen työttömien tarpeet ylittävät usein yhden organisaation palveluiden rajat. Asiakas voi tarvita samanaikaisesti osaamisen tunnistamista, koulutusneuvontaa, kielitaidon vahvistamista, työllistymisen tukea ja yhteyksiä työelämään.

Kun palvelupolut rakennetaan yhdessä, asiakkaan siirtymistä palvelusta toiseen voidaan sujuvoittaa ja koulutukseen hakeutumisen kynnystä madaltaa. Samalla voidaan ehkäistä tilanteita, joissa asiakas jää eri palveluiden väliin.

Jatkuvan oppimisen tulevaisuus ei ratkea yksittäisillä koulutuksilla, digitaalisilla palveluilla tai uudistuksilla. Vaikuttavuutta syntyy vasta silloin, kun niistä muodostuu asiakkaan näkökulmasta toimiva kokonaisuus. JOE-hanke on vahvistanut tätä yhteistyötä ja luonut pohjaa toimintamalleille, joita voidaan jatkaa myös hankkeen päätyttyä.

Katja Mäkinen& Timo Halttunen

______________________________________________

Katja Mäkinen

Erityisasiantuntija, Jatkuvan oppiminen / Senior Advisor, Continuous Learning
Yhteisö ja kumppanuussuhteet / Community and Collaboration
Yhteiset palvelut / Corporate Services
Turun ammattikorkeakoulu / Turku University of Applied Sciences

Joukahaisenkatu 3, FI-20520 Turku
Puh. / Tel. +358 50 598 5617
Katja.makinen@turkuamk.fi