Ennakointiakatemian toukokuun Työelämäfoorumi toi esiin luovan talouden moninaiset mahdollisuudet tuottaa yhteiskunnalle aineetonta arvoa ja nostaa ”bulkkituotteet premiumiksi”. Suurin kasvupotentiaali on eri alojen risteymäkohdissa, kun arvo syntyy materiaalin lisäksi esimerkiksi muotoilusta, brändistä ja tarinasta.

Luova talous, kuten taiteet, design, audiovisuaalinen tuotanto, peli- ja musiikkiteollisuus ym. muodostaa kokonaisuuden, jossa kulttuuri ja talous kohtaavat. Foorumissa aihetta lähestyttiin mm. megatrendien, valtakunnallisen kasvustrategian, kaupungin roolin ja tulevaisuuskeskustelun kautta.

Kaikki esitykset löydät tämän artikkelin lopusta.

Tilaisuuden alkajaisiksi Turun yliopiston tutkimuspäällikkö Ira Ahokas johdatti kuulijat megatrendien ja luovan talouden yhtymäpintoihin.

– Megatrendeistä esimerkiksi ikääntyminen liitettynä luovaan talouteen voisi tarkoittaa terveyspalveluiden pelilistämistä tai erilaisia senioreille suunnattuja yhteisöllisyyttä lisäävää muotoilua. Ilmastonmuutokseen liittyen luovat alat voisi tarjota kestävyysviestinnän tarinallistamista, uusien materiaalien designiä tai hiilineutraaleja tapahtumia, Ahokas ehdotti esimerkkeinä.

Puolustus- ja turvallisuusalalla hyödynnetään jo nyt virtuaaliympäristöjä ja kriisisimulaatioita.

Luovan talouden kasvustrategia ja
rahoitusmahdollisuuksien kartta

Taide- ja kulttuuriviraston eritysasiantuntija Kati Nuora esitteli valtakunnallista Luovan talouden kasvustrategiaa. Hän myös muistutti, että aineettoman kuluttaminen on kestävää kulutusta.

Vuoden 2030 vision mukaan luovat alat ovat keskeisiä Suomen kestävää kasvua ja yhteiskunnan hyvinvointia rakentavista ja aineetonta arvoa tuottavista toimialoista. Suomi tunnetaan kiinnostavana toimintaympäristönä. Luovan talouden osuus BKT:sta on nyt 3 %, ja tavoitteena on 7 %:n osuus, liikevaihto nousisi tällöin 13,5 miljardista eurosta 19 miljardiin.

– Alueellista luovaa taloutta pitää vahvistaa mm. yritysneuvontaa lisäämällä ja rahoitusmahdollisuuksia selkiyttämällä. Yrityksille on tarjolla monipuolisesti julkista ja yksityistä rahoitusta, mutta tieto siitä on monesti hajallaan. Tästä syystä rahoituspolkuja selventämään on laadittu nyt rahoituskartta, tarkensi Nuora.  Luovien alojen yritysten rahoituskartta

Helsingin tiekartta: Kaupunki
yhdistää tekijöitä ja tarjoaa tiloja

Helsingin kaupungin luovan talouden tiekarttaa esitteli johtava asiantuntija Jani Jalonen.

– Kaupungit tarvitsevat lisää luovien alojen kasvuyrityksiä ja sitä varten uusia yhteistyön rakenteita valtion suuntaan. Esimerkiksi, miten koordinoidaan toimialakohtaisia kasvusopimuksia, pohti Jalonen.

Hänen mukaansa Suomen ei ole syytä olla mikään alihankintatalous tällä substanssi- ja teknologiaosaamisella. Kaupunki voi rakentaa polkua yritysten kasvuun: esimerkiksi tukea tekijöitä ja TKI:tä, olla kanavoimassa kaupallistamista ja kansainvälistymistä sekä tarjota konkreettisesti fyysistä infraa, eli tiloja ja alueita luovan talouden käyttöön

Helsinki on myös kysynyt kentän toiveita ja saanut vastauksia: tarvitaan edullisia tiloja sekä toimijoiden koollekutsumisia ja yhdistämisiä. Lisäksi toivotaan isoja profiilinnostoja, kuten tapahtumia ja museoita.

Turussa rajapintoina meriklusteri,
lääketeollisuus ja matkailu

Luovan talouden merkitystä Turun kaupungille tarkasteli elinvoimajohtaja Vesa Palander.

– Turussa luovan talouden linkittyminen teollisuuteen, kuten meriteknologiaan, lääketeollisuuteen ja ruoka-alaan tuottaa ja voisi tuottaa enemmänkin hyviä yhdistelmiä, joita pitäisi järjestelmällisesti edistää. Kaupunki voi saada ihmisiä kohtaamaan eri alustoilla ja agendoilla. Tekoälymurroksessa luovan työn arvo siirtyy konseptointiin ja merkitykseen, hän korosti.

Palander muistutti myös Turun 800-juhlavuoden vetovoimakertoimesta: Juhlavuosi tuo miljoona lisämatkailijaa ja 50 kansainvälistä mediakampanjaa. Tästä voi ammentaa enemmänkin. Jos kaupunki voi poistaa alan pullonkauloja, se mielellään myös sen tekee.

Business Turun johtaja (elämysteollisuus) Teija Raninen oli samoilla linjoilla.

– Turun alueella on laaja av-alan verkosto, johon kuuluu 50 yritystä ja lisäksi meillä on 30 pelialan yritystä. Haluamme olla visuaalisen tarinankerronnan keskittymä ja haluamme myös osaksi muita ekosysteemejä, kuten meriklusteria ja lääkekehitysalaa, hän muistutti.

Alueella vaikuttavista projekteista hän nosti esiin elokuussa käynnistyvän IP-Hotspotin, jossa keskitytään IP-vientiagenttityöhön sekä sijoitusvalmiuksien kehittämistä edistävän Lukas-projektin, jonka pilottiryhmässä on paikka vähintään viidelle varsinaissuomalaiselle yritykselle.

2027 käynnistyvässä Vertical Labissa perinteiset kulttuurisisällöt kohtaavat mobiilikeskeisen yleisön. Projektissa tehdään poikkialaista yhteistyötä museoiden, teattereiden ja matkailutoimijoiden kanssa sekä kehitetään konkreettisia pilottituotantoja ja kaupallisia malleja. 

Miltä näyttää luovan talouden tulevaisuus?

Luovan talouden tulevaisuutta ja Turun tiekarttaa pohdittiin työryhmissä tilaisuuden lopuksi. Keskustelun yhteenvedon löydät täältä.

Tilaisuudessa esillä oli myös valtavaan kansainväliseen menestykseen noussut Myssyfarmi toimitusjohtajansa Anna Rauhansuun kertomana. Toukokuussa 2026 lopettanut Myssyfarmi on huikea vientitarina pöytyäläisistä lampaanvillamyssyistä, joita paikalliset myssymummot ovat neuloneet yli kymmenen vuoden ajan. Lue Rauhansuun blogi.

Myssyjä on viety 16 maahan, ja parhaimmillaan niillä on ollut 220 jälleenmyyjää kautta maailman. Lopulta volyymiä ei kuitenkaan saatu riittävän ylös kannattavuuteen, vaikka parhaimmillaan liikevaihto ylitti miljoonan. Kun kuluja saneerattiin, tippui myös myynti.

– Rahoitukset on meillä lyöty säppiin. Nuorten yrittäjien hautomoita ei ole tekstiili- ja muotialalle. Miten saataisiin käyntiin yhteisö, jossa jengi sparraisi toisiaan, tulijoita olisi, kannusti Rauhansuu lopuksi.

Ohjelma

12.00             Tulevaisuuden trendejä ja signaaleja luovasta taloudesta, tutkimuspäällikkö Ira Ahokas, Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuskeskus Esitysmateriaali

12.20             Luovan talouden kasvustrategia: tavoitteet, toteutus ja hyvät käytännöt, erityisasiantuntija Kati Nuora, Taide- ja kulttuurivirasto / Luovan talouden neuvottelukunta Esitysmateriaali

12.55             Helsingin kaupunki ja luovan talouden tiekartta, johtava asiantuntija Jani Jalonen, Helsingin kaupunki Esitysmateriaali

13.50             Yrittäjäpuheenvuoro Myssyfarmi Oy, toimitusjohtaja Anna Rauhansuu  Tiedote

14.10             Elinvoimaa luovasta taloudesta, elinvoimajohtaja Vesa Palander, Turun kaupunki
Esitysmateriaali

14.30             Luovat sisällöt, tarinankerronta ja uudet teknologiat, johtaja/elämysteollisuus, Teija                                  Raninen, Business Turku Esitysmateriaali

Luovan talouden työpajat

Työpaja 1: Turun tiekartta 2030 ja kasvun kärjet: miten Varsinais-Suomessa tuetaan / koordinoidaan tulevaa luovien alojen kasvua?

Työpaja 2: Käytännön toimet liiketoiminnan edistämiseksi

Tervetuloa!
Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia
Jatkuvan oppimisen alueellinen ekosysteemi, JOE-hanke
Turun kaupunki

Tilaisuuden järjestämisessä oli mukana JOE-hankeverkosto. Varsinais-Suomessa jatkuvaa oppimista vahvistetaan vuosina 2024–26 Euroopan unionin osarahoittamalla JOE-hankkeella.