Työryhmän keskustelussa on mietitty, haastavatko pandemian jälkiseuraukset telakkateollisuuden Turussa. Keskustelua tulevan 5–10 vuoden ennakoinnissa ovat herättäneet myös työvoiman saatavuus, kuljetusten toimiminen ja Euroopan elpymisrahasto. (Ilmiökortit on merkitty kursiivilla).

Korona heilauttaa yritysten kilpailukykyä

Työryhmän keskustelussa on noussut vahvasti esille korona ja sen tuomat vaikutukset maakunnan meri- ja valmistavaan teknologiateollisuuteen. Koronan vuoksi yritysten saamat tilaukset ovat viivästyneet tai niiden toteutusaikatauluja on pidennetty. Ala on myös kärsinyt raaka-aineiden ja komponenttien toimitusongelmista. Samaan aikaan tarjouspyynnöt tulevat huomattavasti aiempaa lyhyemmällä varoitusajalla. Tämä on hankaloittanut reagointia, sillä tekijöitä ei välttämättä ole heti saatavilla. Globalisaatio on kiristänyt kansainvälistä kilpailua jo ennen pandemiaa, ja nyt kisa asiakkaista, tiedosta, työvoimasta, rahoituksesta, kuljetuksista ja raaka-aineista on entistä tiukempaa. Poikkeustilan vaikutuksista saatetaan kärsiä pitkään.

Korona on tuonut tullessaan myös matkustusrajoitteet. Laivamatkustaminen vähentyi koko vuoden 2020, ja vuoden loppupuoliskolla uusmyynti pysähtyi totaalisesti.

Yritysten välillä on eroja ja polarisoitumista. Työryhmän keskusteluissa on puhuttu erityisesti siitä, että osa alan toimijoista on pärjännyt hyvin pandemiatilanteessa, tehnyt vauhdikkaan digiloikan ja kehittänyt tekemistään, osa taas on heikossa tilanteessa, ja korona-exit näyttäytyy paluuna vanhaan. Tällaisissa muutostilanteissa yrityksen ketterät ja nopeat toimintatavat sekä ennakointi ja pitkän aikavälin suunnittelu edistävät yrityksen selviämiskykyä. Lisäksi hyvät suhteet asiakkaisiin ja alihankkijoihin edesauttavat kestävyyttä. Hyvä arvo- ja toimintaketjujen hallinta onkin yrityksille keskeinen menestystekijä. Asiakasportfolioiden laventamiseen on alalla alettu kiinnittää huomiota.

Esimerkiksi b2b-liiketoiminnassa arvoketju- ja toimialakohtaiset tekijät voivat vaikuttaa yritysten kehitykseen poikkeustilanteessa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi viranomaisrajoitukset tai yksityisen kulutuksen muutokset.

Työryhmän keskustelua on virittänyt myös Teknologiateollisuus ry:n ilmoitus lopettaa työehtosopimustoiminta ja siirtyä paikalliseen sopimiseen, mikä on todennäköisesti myös saanut vauhtia koronasta.

Nousussa: ympäristöteknologia ja tekoäly

Digitalisaatioon ja ympäristöteknologiaan liittyvä osaaminen on suomalaisen meri- ja teknologiateollisuuden vahvuus, mikä on herättänyt työryhmässä monipuolista keskustelua. Ketterä innovaatiojohtaminen ja nopeat innovaatiosyklit vaikuttavat yhä enemmän yritysten menestymiseen. Tekoälyn eli AI:n koneoppiminen ja koneälykkyys ovat alkaneet integroitua yhä vahvemmin osaksi kaikkea alan yritysten automaatiota ja robotiikkaa.

Kiertotalous on nouseva tuotantomalli, jolla pyritään vähentämään jätettä ja saasteita suunnittelemalla materiaalivirtojen kulkua kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Elinkaarisuunnittelu vahvistuu erityisesti laivojen purkamisen osalta. Puhtailla ja vihreillä cleantech-teknologioilla vastataan jätteiden, saasteiden ja energiakulutuksen vähentämisen haasteisiin. Business Finlandin innovaatiorahoitus osoittaa, että meritoimialan kaikilla suurimmilla toimijoilla on tällä hetkellä suunnitteilla tai meneillään jokin cleantech-hanke.

Työryhmä on nostanut esille keskusteluissa kuljetusten toimimisen merkittävänä tekijänä maakunnan taloudelle, tätä tukevat alueen neljän sataman sekä rataverkon kehitys.

Keskustelua työryhmässä on herättänyt paljon myös alan keskeinen ongelma eli osaavan työvoiman puute. Työperäinen maahanmuutto meri- ja teknologiateollisuuden alalle nähdään tähän yhtenä ratkaisuna, vastavoimana vaikuttavat myös kiistat maahanmuutosta. Tällä hetkellä maassa jo oleville maahanmuuttajille on tarjolla alalle suuntaavaa ammatillista koulutusta erityisesti kone- ja tuotantotekniikassa, ja tämän lisäämistä on keskusteluissa pidetty tärkeänä. Alan houkuttelevuutta toivottaisiin lisättävän, mihin auttaisi esimerkiksi se, että teknologiayritykset tarjoaisivat enemmän ja näkyvämmin kesätyöpaikkoja nuorille maakunnassamme.

Euroopan elpymisrahaston rahoituksen käyttösuunnitelma esitetään EU:lle toukokuussa. Työryhmä odottaa mielenkiinnolla sitä, millaisen osuuden meri- ja teknologiateollisuus saa. Suomi suuntaa rahoja erityisesti neljään teemaan: vihreään siirtymään, digitalisaatioon, työllisyysasteen ja osaamistason nostamiseen sekä sote-palveluihin. Digitaalisuus ja ilmastonmuutos vauhdittavat kaikkea liiketoiminnan kehitystä.