Varsinais-Suomen Ennakointiakatemiassa ennakoidaan syksyllä 2024 tekoälyosaamisen tulevaisuutta. Lokakuussa tarkasteltiin tekoälyä yritys- ja organisaationäkökulmasta.
Tekoäly toimii organisaatioissa jo nyt arjen apuna ja toiminnan tehostajana sekä tukena palveluiden ja asiakaskokemuksen kehittämisessä. Tekoäly antaa valmiudet myös tiedolla johtamiseen – kunhan sinne asti päästään. Nopeasti kehittyvään AI:hin linkittyy myös innovaatioita ja täysin uutta liiketoimintaa.
Tilaisuudessa saatiin kattava katsaus tekoälystä mm. OAJ:n, Teknologiateollisuus ry:n sekä Turun kaupungin kannalta. Yritysnäkökulman toivat Sofigate, Digia sekä Headai.
Kaikki esitykset löydät PDF-muodossa artikkelin lopusta.
Tekoälystä tulee kansalaistaito
Opettajien ei tarvitse olla huolissaan ammattinsa katoamisesta, mutta tekoälyn tuomaan muutokseen tarvitaan kyllä kansallista panostusta ja lisäkoulutusta, kiteytti OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.
Koulutusalalla tekoäly on sekä oppimisen kohteena että opetustyön osana, ja vähitellen siitä on tulossa kansalaistaito. Lapsille ja nuorille on kerrytettävä ymmärrystä tekoälyn käyttömahdollisuuksista ja yhtä lailla tekoälylukutaitoa, eli ikätason mukaista eettistä pohdintaa.
Opetustyössä tekoälyn avulla voi vahvistaa yksilöllistä oppimista ja tuottaa esimerkiksi käännöksiä ja demoja. Ymmärtävä oppiminen on kuitenkin olennaisinta, ei pelkkä tekoälyn mekaaninen käyttö.
Teknologiateollisuus jakaa kokemuksia ja esimerkkejä
Teknologiateollisuus ry:n perustama AI Finland -verkosto vauhdittaa tekoälyn soveltamista ja kehittämistä yrityksissä. Mukana verkostossa on jo yli 300 yritystä, joista aktiivisia on 180. Kun uusia tekoälyvetoisia tuote- ja palveluinnovaatioita syntyy, niistä saatava kasvu on merkittävää sekä yrityksille että ennusteissa jopa Suomen bruttokansantuotteelle.
– Generatiivinen tekoäly soveltuu palvelualoille, kun taas muilla aloilla usein muiden tekoälyteknologioiden, kuten koneoppimisen ja robotiikan, potentiaali on suurempi. Eniten hyötyä saadaan, kun tekoälyä sovelletaan liiketoiminnan ydinprosesseissa ja loppuasiakkaan tuotteissa ja palveluissa, totesi AI Finland -verkoston COO Iida Lähdemäki.
Hänen mukaansa tällä hetkellä yritykset nimeävät tekoälyn käyttöönoton ja kehittämisen haasteiksi muun muassa konkreettisten esimerkkien puutteen, osaamisen skaalaamisen ja resurssit. Verkosto keskittyykin konkreettisten case-esimerkkien jakamiseen yritykseltä toiselle, vertaissparraukseen ja tunnistettujen teemojen työstämiseen yhdessä verkoston jäsenten kesken.
Turussa tekoälyä työllisyyden tueksi
Turun kaupunki pohtii parhaillaan tekoälyn hyödyntämistä uusien työllisyyspalveluiden tueksi. Kun datavarantoon saadaan työllisyysasiakkaiden osaamisprofiileja ja muuta dataa sekä toisaalta avoimia työpaikkoja, voidaan sopivan yhdistelyn avulla löytää asiakkaalle useita työvaihtoehtoja. Mukaan tarvitaan myös osaamisen kehittämisen komponentti ja koulutustoimijat, jolloin osaamisen puuttumista voidaan korjata tarvittavalla koulutuksella.
– Tekoäly tuo meille monia mahdollisuuksia esimerkiksi asiantuntijatyön tukemiseen. Tekoäly voi olla mukana myös monissa kaupungin kestävän kehityksen ratkaisuissa, ja matkailualalla puolestaan olemme kokeilleet digital twinsejä. On tärkeää, että tekoälyn käyttö ei johda yhteiskunnan polarisoitumiseen, joten säätely ja etiikka on huomioitava tarkasti, arvioi Turun kaupungin elinvoimajohtaja Vesa Palander.
Suomeen kehitysloikka, Eurooppaan erikoistumista
Sofigate Oy:n Business-IT -konsultti Patrik Björkenheim nosti esiin sen, kuinka tekoälymurros on yllättänyt yritysjohtajat. Peräti 74 % suomalaisista yritysjohtajista uskoo, että yrityksessä on hyödynnettävä tekoälyä, jotta se pysyy kilpailukykyisenä. Samaan aikaan 71 % kokee, ettei heidän yrityksellään ole suunnitelmaa tähän.
– Tarvitaan kehitysloikka, jotta voimme alkaa puhua tämän maan tekoälystrategiasta. Tekoäly demokratisoi innovaatioita ja ohjaa parempaan päätöksentekoon. Siksi on tärkeää opetella sen käyttö.
Digia Oy:n teknologiajohtaja Juhana Juppo esitteli yrityksensä kehitysmallin: Oivalla – uudista – kasva. Digiassa tekoäly on apuna esimerkiksi rekrytoinneissa, vastuullisuusraportoinnin rakentamisessa ja CO2-laskennassa sekä henkilöstön teknisten kyvykkyyksien tunnistamisessa.
– Olemme oivaltaneet toistakymmentä käyttökokemusta, ja tämän jälkeen uudistimme pari käyttötapausta ja 4 uutta arjen AI-avusteista toimintatapaa. Saamme kasvua, kun säästämme työaikaa rutiineista ja asiakkaiden vastausajasta, aikasäästö on noin 20 %.
Headai:n toimitusjohtaja Harri Ketamo avasi yleisölle suurten kielimallien mahdollisuuksia, ja siirtyi applikaatioista isoon dataan.
– Meidän Euroopan toimijoiden on pystyttävä tuottamaan muuta kuin applikaatioita. On yhdistettävä useampia tekoälyn kerroksia: laskentaa, dataa, applikaatioita ja palveluita, ja on luotava eurooppalaisia datapooleja ja pieniä täsmällisiä malleja. Jos pystymme etsimään loppukäyttäjille relevantteja ratkaisuja, se on tämän mantereen mahdollisuus Yhdysvaltojen ja Kiinan jättejä vastaan.
Ketamo esitteli myös AI:n trendejä datalouhinnan avulla. Datalähteinä oli käytetty mm. EU:n investointidataa, työpaikkailmoituksia sekä eri korkeakoulujen TKI- ja tutkimusmateriaaleja.
– Trendejä koostavassa kennokartassa näkyy esimerkiksi tekoälyn liittyminen lääketieteen ja teknologiaklusterin kehittymiseen. Kartalla on myös paljon poistuvia ja laskevia teemoja, mikä liittyy siihen, että tekoälybisnes ei ole vielä täysin alkanut ja sanasto on murrosvaiheessa muuttuvaa ja vaihtuvaa. Karttaa voi analysoida eri lähtökohdista käsin ja omaan työhön yhdistäen.
Tutustu esityksiin, PDF avautuu otsikon linkistä
Miten tekoäly muuttaa koulutustoimialaa? − opetushenkilöstön näkökulma
Koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo, OAJ
Tekoälyn mahdollisuudet elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistajana
AI Finland -verkosto COO Iida Lähdemäki, Teknologiateollisuus ry
Turku ja tekoälyn hyödyt ja riskit
Elinvoimajohtaja Vesa Palander, Turun kaupunki
Yrityspuheenvuorot:
Tekoäly innovaatioissa ja päätöksenteossa
Senior Adviser Patrik Björkenheim, Sofigate Oy
Miten sovellamme ja luomme uutta arvoa AI:lla
Teknologiajohtaja Juhana Juppo Digia Oy
Erittäin suuret datamassat ennakoinnissa
Toimitusjohtaja Harri Ketamo, Headai Oy
1 kommentti