Yli 5 000 tekijää lähtee eläkkeelle lähivuosina teollisuudesta – työssäolevien osaamista on päivitettävä

Yli 5 000 tekijää lähtee eläkkeelle lähivuosina teollisuudesta – työssäolevien osaamista on päivitettävä

Teknologiateollisuus työllistää Varsinais-Suomessa noin 30 000 tekijää. Ely-keskuksen tilastoinnin mukaan heistä noin viidesosa, eli 5 000 – 6 000  jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Uusia osaajia tarvitaan joka vuosi satojen eläkkeelle lähtijöiden tilalle sekä myös uusiin, alalle syntyviin työpaikkoihin. Lisäksi kilpailukyvyn säilyttämiseksi on pakko kasvattaa ja päivittää työssäolevien osaamista mieluummin nyt heti kuin myöhemmin.

– Uuden työvoiman ja myös uuden osaamisen tarve kasvaa koko ajan, eikä trendi ole pysähtynyt korona-aikaan, painottaa Varsinais-Suomen Ely-keskuksen työmarkkina-analyytikko Juha Pusila.

– Kaikilla perinteisillä toimialoilla tapahtui iso eläköityminen vuosina 2008–2015. Kaikkiaan poistuma oli kuitenkin pienempi, mitä arvioitiin, mutta suunta on pysyvä. Teknologiateollisuuden sisällä on nähtävissä isoja eroja aloittain, kun esimerkiksi ICT-alalla on nuorempaa väkeä, konepajoissa taas vanhempaa. Suomen maakunnista Varsinais-Suomi on hyvin työintensiivistä aluetta, ja täällä eläköityminen koskee erityisesti juuri raskasta teollisuutta.

Arviossa on hyödynnetty Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa.

 Varsinais-Suomi työllisti vauhdilla vuosina 2015–18

Uusien työpaikkojen osalta Varsinais-Suomen teknologiaklusteri otti valtavan kasvupyrähdyksen vuosina 2015–2018. Tieto poikkeuksellisen ripeästä kasvusta on peräisin Tilastokeskuksen aluetilastoista.

– 2015 oli pohjamuta, ja siitä lähdettiin kovaan kasvuun. Alueella oli valtavasti käyttämätöntä kapasiteettia, eli koneita ja osaajia. Kun kaksi suurta, autotehdas ja telakka lähtivät kasvusuhdanteen myötä nousuun, oli työllisyyden kasvu teknologiateollisuuden osalta jopa 19 % muutamassa vuodessa, kertoo Pusila.

Kokonaisuudessaan Varsinais-Suomi oli työpaikkojen kasvun kärkialue koko Pohjoismaissa. Naapurimaiden vertailun ripeintä 10 %:n työpaikkojen kokonaismäärän kasvua (noin 20 000 työpaikkaa) ihmeteltiin Ruotsia myöten. Alakohtaisesti teknologiateollisuuden kasvu oli siis ylivoimaisesti suurinta ja moninkertaista. Se heijastuu myös nykytilanteeseen.

– Alan kokonaisuuden kannalta korona-aikakin meni paremmin, kuin kriisin alkuvaiheessa pelättiin. Teknologiateollisuudessa yritykset suhtautuvat nyt pääsääntöisesti melko positiivisesti tulevaisuuteen, Pusila jatkaa.

Työpaikkoja tarjolla nyt enemmän kuin 2018

Varsinais-Suomen työttömien määrä teknologiateollisuuden alalla oli noin 2 000 henkilöä ennen koronaa, mutta lomautusten ja irtisanomisten myötä luku putosi pahimmillaan viime vuonna nimenomaan lomautusten vuoksi yli 4 000:een. Tällä hetkellä ollaan alle 2 500:n lukemissa.

Pusila arvioi, että tilanne on palautumassa ennalleen, mutta aikansa se vie. Tällä hetkellä yrityksissä arvioidaan tilannetta vain kolmen kuukauden päähän, sillä pandemiauhka pysyy edelleen näköpiirissä meillä ja vientimaissa.

– Tilastoista kuitenkin näkyy positiivinen vire. Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana on tullut uusia työpaikkoja enemmän täytettäväksi kuin vuonna 2018 vastaavana aikana koskien suurinta osaa toimialoista.

Päivitetty osaaminen pitää työttömyysuhan loitolla

Suurin osa teknologiateollisuuden työttömistä on 30–54-vuotiaiden ikäluokkaa ja keskiasteen koulutuksen saaneita, kertoo tilasto. Löytyykö heille teknologiateollisuudesta töitä ilman osaamisen päivittämistä? Ja mitä osaajia nyt palkataan?

Juha Pusila arvioi, että monella työttömällä on selvä tarve osaamisen päivittämiseen. Sen lisäksi työllistymistä hidastavat myös muut asiat, kuten työmatkan pituus, työajat tai työehdot. Teknologiateollisuus ry:n aluepäällikkö Teppo Virta painottaa nimenomaan osaamisen päivittämistä ja jatkuvaa oppimista.

– Tällä hetkellä ammatillinen koulutus reagoi yritysten tarpeisiin aika hyvin, ja uusien osaajien kanssa mennään hyvään suuntaan. Sen sijaan työssä olevien osaamisen päivittämisestä olen huolissani, Virta sanoo.

Hän korostaa, että yritysten ja oppilaitosten pitäisi reagoida tähän yhdessä ja kiireesti. Osaamistarpeet muuttuvat kovaa vauhtia, ja työntekijöiden olisi pysyttävä tässä kyydissä mukana. Osaamisen päivittäminen pitää ehdottomasti tehdä ennen työttömyysuhkaa.

– Olisi mietittävä, mitä uutta osaamista tarvitaan, ja missä se parhaiten opitaan. Useimmiten vastaus löytyy oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhdistämisestä ja aktiivisesta oppilaitos-yritys-yhteistyöstä.

– Rekrytoinneissa tarve näyttää kääntyvän kohti korkeakoulutettuja. Kun nyt palkataan ammatillisia osaajia ja korkeakoulutettuja suhteessa 50 %–50 %, ollaan menossa siihen suuntaan, että kohta 60 % palkattavista on korkeakoulututkinnon suorittaneita, sanoo Virta.

Teollisuustyössä olevien osaamisen päivittämisellä alkaa olla kiire, sillä kilpailukyky vaatii, että on pysyttävä kiinni muuttuvissa osaamistarpeissa.

Teksti: Anneli Frantti / Älykäs ennakointi -hanke

anneli.frantti@novida.fi

Kuvat: Mostphotos

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (Pusila, Vahtonen) suhdanne-ja työllisyyskatsaus 9.6.2021: 20210609 Kehitysnäkymiä VARS

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *