Ennakointiakatemian työelämäfoorumeissa ja signaalisessiooissa syksyllä esitellyt ja käsitellyt aiheet muokattiin tammikuun keskustelutilaisuudessa kehittämisaihioiksi ja hankeideoiksi. Syksyllä on puhuttu mm. kasvavasta maahanmuutosta, työllisyysnäkymistä, mikro- ja yksinyrittäjien kasvuhaluista ja nuorten yrittäjyysasenteista sekä mm. start-up yrittäjyydestä
– Tarkoituksena on, että syksyn ennakointiaiheet ja niiden ympärillä käyty keskustelu jalkautuisi kehittämistoimiksi ja hankkeiksi koko maakuntaan, sanoi Tulevaisuusapajaksi nimetyn tilaisuuden fasilitoinnista vastannut Turun yliopiston tutkimuspäällikkö Ira Ahokas.
Syksyn työelämäfoorumien sisältölinkit ovat tämän artikkelin lopussa.
Alla esitellään hankeideoinnin työpajojen kiteytykset. Ideoinnin laajemmat koosteet avautuvat linkkien takaa.
Näitä ideoitiin: Nuorille töitä, yrityksille rohkeusappi,
PK-yrityksille rekrytointitukea ja mikroyritykset lentoon
- Nuorten ensimmäinen työpaikka
Ryhmässä pohdittiin nuorisotyöttömyyteen tarttumista ja haluttiin madaltaa yritysten rekrytointikynnystä. Suunniteltiin mestari-kisällimallin jalkauttamista alueelle, jotta nuorille (alle 30-vuotiaille) löytyisi ensimmäinen työpaikka. Hankkeeseen mukaan tarvittaisiin sekä työllisyysalueen että kaupungin toimijoita ja lisäksi yritysten edustajia. Kooste tulossa. - PK-yritysten tukeminen maahanmuuttajien työllistämisessä
Ryhmässä pohdittiin PK-yritysten tukemista erityisesti henkilöstöhallinnon keinoin tilanteessa, jossa yrityksellä ei ole omaa HR-osastoa. PK-yritykset tarvitsisivat opastusta henkilöstösuunnittelussa ja heitä voisiin auttaa myös rekrytoimaan maahanmuuttajia. Työhön tarvittaisiin sekä ammatillisia oppilaitoksia että korkeakouluja tukemaan PK-yrityksiä. Samalla toimittaisiin myös Purje-hankkeen jatkona. Kooste tulossa. - Seutukunnan tarttuminen nuorisotyöttömyyteen
Ryhmässä pohdittiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä ja suunniteltiin pilottikokeilua seutukunnassa toteutettavaksi. Erityisesti korostettiin verkostojen ja yhteiskuntavastuun lisäämistä. Kooste tulossa. - Rohkeusappi yrityksille
Ryhmässä pohdittiin, miten yrityksissä voitaisiin lisätä uudistumiskykyä ja rohkeutta. Ideoitiin rohkeusappia, jonka kautta voitaisiin kartoittaa yritysten tarpeita ja tarjota yrityskäyntejä, tukea ja koulutusta. Lisäksi haluttiin aktiivisesti jakaa hyviä käytäntöjä. Mukaan tarvittaisiin erityisesti kehitysyhtiöt: Business Turku, Yrityssalo ja Ukipolis. Kooste tulossa - Mikroyritykset lentoon
Ryhmässä pohdittiin, miten kasvua suunnittelevat mikroyritykset tunnistettaisiin ja miten heille parhaiten saataisiin tarjottua tukipalveluita, verkostoa, vertaissparrausta ja yrityskummitoimintaa. Todettiin, että yritysneuvonnan osaamista voisi vahvistaa tuottamalla koulutusta ja erilaisia tiedotuspaketteja.
Hanketta voitaisiin johtaa oppilaitoksista, ja mikroyrityksiä haettaisiin mukaan erityisesti seutukunnista ja 54-kunnista. Kooste tulossa - Maahanmuuttajien pitovoima ja työllistyminen
Ryhmässä pohdittiin maahanmuuttajataustaisten asukkaiden integroitumista ja työllistymistä koko maakunnan laajuisesti. Yrityksiin tarvittaisiin enemmän kielitukea ja myös kielivastuuta. Kokonaisuutta rakentamaan tarvittaisiin kuntien elinvoimapalvelut ja maakunnan elinvoimakeskus. Kooste tulossa
Disruptio on häiriö – ja myös innovaation alku
Tulevaisuusapajat-tilaisuudessa keskustelua käynnistettiin kahden alustuksen myötä. Turun yliopiston tutkimusyksikön (CCR) johtaja Taina Eriksson käsitteli disruptioita kasvun käynnistäjänä ja tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta esitteli väestökatsausta.
Disruptiolla tarkoitetaan häiriötä tai murrosta, jossa jokin ala järjestäytyy uudelleen innovaation vuoksi. Usein mm. lainsäädännön muutos antaa tilaisuuden disruptiiviselle innovaatiolle. Esimerkiksi Onnibus-yhtiö toi halvat matkat bussiliikenteeseen joukkoliikennelain sääntelyn purkamisen myötä 2010-luvulla.
– Usein esimerkiksi kestävän kehityksen haasteet vaativat ratkaisuksi disruptioita. Disruptivinen innovaatio helpottaa ensin kapean asiakassegmentin elämää, mutta tekniikan kehittyessä siitä tulee varteenotettava ja kilpaileva vaihtoehto vanhalle toimintamallille, sanoo Eriksson.
Disruptioiden ennakointi on kuitenkin hankalaa, koska yritykset mielellään keskittyvät nykytilanteeseen. Kestävyyshaasteiden osalta uudet innovaatiot saattavat tarvita syntyäkseen mm. julkista tukea ja lainsäädännön ohjausta.
– Monesti pienet toimijat tekevät innovaatioita, mutta vasta isojen toimijoiden mukaan lähteminen murtaa markkinaa, näkee Eriksson
Tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen nosti keskeisiä asioita esiin Maakunnan tila -katsauksesta. Maakunnan väestöstä (498 000 henkeä) kaikkiaan 71 % asuu Turun seudulla. Maakunta kasvaa maahanmuutosta, ja on kasvanut noin 2 000–3 000 asukkaan verran vuosittain jo jonkin aikaa. Nyt ukrainalaisten myötä saatiin 6 000 asukkaan väestönlisäys vuonna 2024.
– On hyvä ennakoida, miten muuttuvaan väestöön pitää varautua. Tarvitaanko esimerkiksi kansallinen strategia työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutukseen? Onko meillä laadukasta suomen kielen koulutusta? Vetääkö Uusimaa meiltä jatkuvasti osaajia, tai lähteekö koulutettua väkeä kokonaan pois Suomesta? Tässä varautumisessa pitää myös onnistua – tai mitä vaihtoehtoja meillä muuten on, herätteli Vasanen.
Tutustu esityksiin tästä:
Disruptiot ja liiketoiminnan uudistaminen
Maakunnan Tila: Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2024
Syksyn työelämäfoorumien sisältöihin pääset näistä linkeistä:
Väestönkasvun eriytyminen ja työntekijöiden saatavuus haastavat varautumaan tulevaan – Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia Työelämäfoorumi 19.11.
Lisätiedot:
Ira Ahokas, Turun yliopisto
Esa Högblom, Varsinais-Suomen liitto