Älykäs ennakointi -hankkeen ennakointitilaisuudessa 24.3. alan yritykset, oppilaitokset ja sidosryhmät saivat tietoa siitä, mitä alan osaajapula tarkoittaa. Aiheesta alusti Teknologiateollisuus ry:n aluepäällikkö Teppo Virta. Teknologia-alustuksessa puolestaan Ideal Grp:n johtaja Mikko Vehviläinen valotti simuloinnin hyötyjä. Molemmista aiheista päästiin myös kommentoimaan.

Älykäs ennakointi -hanke keskittyy meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden ennakointitiedon systemaattiseen hankkimiseen jakamiseen ja hyödyntämiseen. Tilaisuuden alustusten ja kommenttipuheenvuorojen kiteytyksiä on koottu tähän artikkeliin.

Katso alustus: Osaaminen ja osaajatarpeet_24.3.2021_Teppo Virta

Katso alustus: Production_Simulation_24_3_Idealgrp

Ennakointitilaisuuteen osallistui noin 50 edustajaa yrityksistä, oppilaitoksista ja sidosryhmistä. Alustusten aiheista keskusteltiin kahdeksassa pienryhmässä. Pienryhmäkeskusteluja on koostettu oheen, ja hankkeessa myös hyödynnetään keskusteluja ennakointitiedon jatkojalostamiseen. Kiitos kaikille osallistujille, arvostamme kommenttejanne!

Mistä otetaan 53 000 osaajaa?

– Teknologiateollisuus tarvitsee yli 53 000 osaajaa lisää aikavälillä 2018–2021. Mistä osaajat otetaan, kysyi alustuspuheenvuorossaan Teknologiateollisuus ry:n aluepäällikkö Teppo Virta.

Hän muistutti, että teknologiateollisuus on Suomen suurin elinkeino ja kattaa 51 % koko Suomen viennistä. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 310 000 ihmistä. Korkeakoulutettujen osaajien tarve kasvaa, mutta kaikista ammattiosaajista on pulaa.

– Vuosittain tarvitsemme 13 300 uutta osaajaa, joista 70 % tekniikan aloilta. Nykyinen koulutusjärjestelmä tuottaa määrällisesti alle 50 % ammattiosaajien tarpeesta ja noin 70 % korkeakoulutettujen tarpeesta.

Virta peräänkuulutti erityisesti koulutusjärjestelmän joustavuutta ja yritysyhteistyötä sekä alan vetovoiman lisäämistä. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden osaamisen pitäisi olla terävämpää, jotta voitaisiin vastata uudistuvan teknologiateollisuuden tarpeisiin. Korkeakouluverkoston puolestaan tulisi olla kansainvälisesti vielä kilpailukykyisempi.

Yrityksiä Virta kehotti aktiivisesti parantamaan teknologia-alan kiinnostavuutta, luomaan kumppanuuksia ja kehittämään omaa osaamistaan.

Ryhmäkeskustelussa kysyttiin, millaisia ratkaisuja osallistujat näkevät osaajapulaan  ja mitkä ratkaisut ovat kiireellisimpiä.

Lisää kesätöitä ja houkutuksia alalle

Osaamispulaa kommentoitiin tiiviiseen tahtiin (sitaatit alla). Teknologisen alan houkuttelevuutta ja imagoa haluttiin nostaa monessa pienryhmäkeskustelussa. Yhtenä ratkaisuna tuotiin esiin maahanmuuttajille suunnatut ammatilliset koulutukset.

– Teknologiayritysten olisi hyvä tarjota enemmän ja näkyvämmin kesätyöpaikkoja nuorille. Nyt palvelualat ovat enemmän julkisuudessa kesätyöpaikkojensa suhteen. Tätä kautta voitaisiin myös nostaa kiinnostusta teknologia-alaa kohtaan.

– Kone- ja tuotantotekniikassa maahanmuuttajataustaiset opiskelijat otettava entistä enemmän huomioon, sillä koneistaja-levyseppähitsaajan koulutus ei vedä kantasuomalaisia nuoria.

Oppilaitokset kokivat, että niiden on lisättävä ja vahvistettava digitalisaation painotusta opetussisällöissään. Esimerkiksi simulointia on vietävä lisää tekniikan alojen opetukseen.

Yrityskommenteissa peräänkuulutettiin koulutuksen osuvuutta yrityksen tarpeisiin sekä oppilaitoksen ja yrityksen rajanvetoa.

– Koulutuksen pitäisi olla räätälöitävissä yrityskohtaisesti, koska erilaisten järjestelmien osalta yritys on jo tehnyt valintansa ja investoinut tiettyihin järjestelmiin. Nyt tarvittaisiin ylipäätään spesifimpää kohdentamista alueen työelämätarpeisiin.

– Erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta on tärkeää vielä selkiyttää, mitä opitaan yrityksissä ja mitä oppilaitoksessa. Oppilaitokselle kuuluvat perusosaamisen opettaminen, kattavan ymmärryksen tarjoaminen ja myös moniosaamisen lisääminen. Yritys tuo kokonaisuuteen erityisosaamista ja yrityskohtaisia asioita.

– Eri koulutusratkaisuja mietittäessä yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on keskeistä. Oppisopimukset ovat olleet toimiva ratkaisu ja niiden määrä on kasvanut. Rekrytointikoulutuksia on tehty koronasta huolimatta. Yritysten tulisi myös ottaa huomioon oman henkilökuntansa lisäkouluttaminen.

Koneteknologiakeskus muistutti omasta roolistaan ja yhteisten resurssien tarjonnastaan. Sen roolina on myös vahvistaa yhteistyötä eri oppilaitosten välillä ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteelle.

Ilmiöitä ja simulaatioita

Simuloinnin mahdollisuuksista kilpailukyvyn lisääjänä puhui Ideal Grp:n Mikko Vehviläinen, joka johtajan työssään keskittyy valmistavan liiketoiminnan ratkaisuihin.

Vehviläinen esitteli tuotannon tilanteita, joihin simulointi sopii ratkaisuksi ja toi keskusteluun myös konkreettisia esimerkkejä. Simuloinnilla voidaan hänen mukaansa esimerkiksi virtaviivaistaa prosesseja, suunnitella tuotannon lay-outia ja investointeja sekä myös oppia virheistä. Kun dataa kerätään ja analysoidaan jatkuvasti, prosesseissa on sen myötä mahdollista päästä jatkuvan parantamisen malliin. Osallistujat toivoivat keskustelussa erityisesti, että simulaatiomallit tulisivat käyttöön varsinkin vihreän tuotannon alueella.

– Tämä voidaan toteuttaa kiinnittämällä huomioita tuotantoprosessien jälkeisiin vaiheisiin tuotteiden elinkaarella. Myös tuotteiden purkamisen ja kierrätyksen simulaatiot olisi hyvä saada enemmän mukaan. Ehkä myös tuotteen digitaalinen kaksonen -ajattelu voisi auttaa. Jos digikaksonen liitettäisiin tuotteeseen mukaan, tuotteeseen liittyvää osaamista voitaisiin kerryttää elinkaaren eri vaiheissa, kommentoitiin chatissa.

Simuloinnin kynnyskysymyksenä nähtiin korkea hinta. PK-sektori ja oppilaitostoimijat tarvitsisivat tukijärjestelmää helpottamaan simuloinnin käyttöä.

Pienryhmäkeskustelussa käännettiin katse tämän hetken trendeihin ja ilmiöihin, jotka määrittävät niin yritysten tekemistä kuin oppilaitosten koulutussuunnittelua. Virikkeenä oli sanapilvi, jossa simulointi oli yhtenä sanana. Tehtävänannossa pyydettiin nostamaan sanapilvestä tärkeimmät ilmiöt ja pohtimaan, onko niihin reagoimisella jo kiire.

– Hiilineutraalius määrittää kaikkea, ja muut asiat palvelevat hiilineutraaliutta. Se on aito megatrendi, joka nyt ohjaa tekemistä. Sen myötä nouseva kiertotalous globaalina ilmiönä määrittää lähes kaikkea. Se on otettava heti suunnitteluvaiheessa huomioon, eikä se voi olla päälleliimattua. Kiertotalous lävistää kaiken toiminnan.

– Korona kiihdyttää digitalisaatiota. Hiilineutraaliuden ja päästötavoitteiden edistämisellä on jo kiire.

Kyberturvallisuus nostettiin samoin isoksi teemaksi, koettiin että hiilineutraalius ja kyberturvallisuus ovat ikään kuin kaksi jalkaa, joilla seistään, ja niiden on pakko olla kunnossa.

Digitalisatio, robotisaatio ja automatisaatio saivat joka ryhmässä paljon ääniä. Laajat trendit kytkeytyivät myös osaamistarpeisiin.

– Automaatio-osaajia tarvitaan jatkossakin, samoin hiilineutraalius- ja pakokaasujen pesu -osaajia. Lisäksi koneisto-osaamista tarvitaan, jotta päästään päästötavoitteisiin.

– Meillä keskiöön nousivat digitalisaatio, data ja simulointi. Keskustelun myötä otimme mukaan myös uuden ilmiön: digivihreä kiihtyvyys. Digitaalisuus ja ilmastonmuutos vauhdittavat nyt kaikkea liiketoiminnan kehitystä.

    

Älykäs ennakointi -hankkeessa menossa on keväällä 2021 tiedonkeruuvaihe, ja tämä tilaisuus liittyi olennaisesti tiedon keräämiseen ja jakamiseen. Kevään ajan käynnissä on myös yrityshaastattelujen sarja. Datalouhinta on alkamassa. Seuraava hankkeeseen liittyvä Ennakointitilaisuus järjestetään syksyllä 2021.

Lisätiedot hankkeesta, uutiskirjetilaukset: anneli.frantti@novida.fi