Hyvä ennakoinnin ymmärrys vahvistaa yksilön ja yritysten kykyä selviytyä nykymaailmassa, sopeutua ja uudistua. Ennakointi kuuluu ilman muuta osaksi koulutyötä, oppiaineiden sisältöjä ja koulutussuunnittelun linjanvetoja. Mutta – miten ennakointi sovitetaan kouluarkeen? Sitä pohdittiin ammatillisten opettajien ja opinto-ohjaajien kehittämispäivässä huhtikuun alussa.

Ammatillisessa koulutuksessa ennakointi kytkeytyy luontevasti oppilaitos-yritysyhteistyöhön. Tietoa tulevaisuuden osaamisvaatimuksista kertyy tapaamisissa ja muun muassa opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen kautta. Strategisen yhteistyön myötä katsotaan yhdessä myös pidemmälle – mitä työssä vaaditaan muutaman vuoden päästä.

Opettajien ja opinto-ohjaajien Kehittämispäivän alkajaisiksi tarkasteltiin valmistavaan teknologiateollisuuteen ja meriklusteriin keskittyvän Älykäs Ennakointi -hankkeen tuottamia ennakointituloksia. Tuloksissa on yrityksille tehtyjen ennakointikyselyjen kerryttämiä osaamistarpeita ja tiedonlouhinnan tuottamia keskustelunaiheita. Erityisesti näkyvillä olivat kestävää kehitystä ja ilmastovastuuta sekä suunnitteluosaamista ja digitaalista osaamista korostavat yritysten tulevaisuuden vaatimukset. Lisäksi esiteltiin myös ennakointiin vaikuttavia globaaleja ilmiöitä ja niistä muotoutuvia tulevaisuusskenaarioita.

Tutustu tarkemmin materiaaliin: Älykäs ennakointi opettajien kehittämispäivä 2022

Nivelvaihekysely selvitti AMK-opintojen aloituksen sujumista

Loppusyksyllä 2021 toteutettu laaja Nivelvaihetutkimus tarkasteli ohjaustarvetta ja osaamishyppäystä siirryttäessä toiselta asteelta (lukiosta tai toisen asteen ammatillisesta oppilaitoksesta) ammattikorkeakouluun. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 321 ensimmäisen vuoden ammattikorkeakouluopiskelijaa Turun AMK:n teknologian, soten ja liiketalouden aloilta.

Kyselyssä selvitettiin opiskeluvalmiuksia, tiedonsaantia amk-opinnoista sekä nivelvaiheen opinto-ohjausta. Selvisi, että ammattikorkeakoulusta ja opiskeluarjesta oli melko vähän tietoa, mutta pohjatiedot äidinkielestä, matematiikasta ja englannista olivat melko hyvällä tasolla. Eroja syntyi naisten ja miesten ja eri pohjakoulutuksen saaneiden välille sekä myös opintoalakohtaisesti.

Tutustu tarkemmin materiaaliin: Nivelvaihekysely toiselta asteelta AMKiin 2021–22

Tutkimus toteutettiin osana Älykäs ennakointi -hankkeen ennakointitiedon keräämistä. Hanketoteuttajina ovat varsinaissuomalaiset oppilaitokset Novida, Raseko, Turku AMK ja Turun yliopisto.

Sekä ammattitaito että geneeriset taidot vaativat ennakointia

Esitysten kommenteissa kuului tarve ja velvollisuus olla ennakoinnissa aktiivisia sekä ammatillisessa osaamisessa että geneerisissä taidoissa:

– Monissa tutkinnoissa tarvitaan jo nyt osaamista, mitä tutkinnon perusteista ei löydy. Opettajan on siis osattava katsoa kokonaisuutta laajasti oppitunnilla. Lisäksi on myös mahdollista, että erityisosaamista varten suunnitellaan paikallinen tutkinnon osa.

– Uudet aiheet vaativat pitkäjänteistä rakentamista. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos tulee nyt syksyllä tutkintokoulutukseen valinnaisena osana. On mietittävä, mitä se tarkoittaa opetuksessa. Aihe on vietävä myös yritysyhteistyöhön, eli selvitettävä toteutusta yrityksissä ja mietittävä, miten jatkossa järjestetään  näytöt.

Nivelvaihetutkimus herätti keskustelua erityisesti siitä, että myös geneerisiä taitoja on ennakoitava.

– Itsenäisen työskentelyn opettaminen olisi olennaista myös ammatillisissa opinnoissa. Tarvittaisiin enemmän läksyjä, ja olisi opetettava erityisesti nuoria itsenäiseen työskentelyyn ja siihen, että töitä täytyy tehdä.

– Samalla pitäisi opettaa myös pitkäjänteisyyttä ja jaksamista. Palkinnot eivät tule heti, vaikka niin luullaankin. Tällaisten taitojen opettaminen ei ole kovinkaan helppoa.

– Nivelvaihetutkimuksessa näkyy se, että opiskelijat kokevat elämänsä aikatauluttamisen vaikeaksi. Oman elintason ylläpitäminen vaatii työssäoloa, ja jos käy koulua ja yrittää hoitaa myös läksyt, vapaa-aikaa ei jää yhtään. Tähän väsytään, eikä osata tehdä korjausliikettä ajoissa. Miten aikatauluttamista ja elämänhallintaa pitäisi opettaa ja ennakoida?

Nivelvaihetutkimus on tarkoitus toteuttaa jatkossa noin kahden vuoden välein. Opettajat ja opinto-ohjaajat näkivät, että kysymyksiä voisi vielä tarkentaa.

– Jatkossa on hyvä taustoittaa, mistä oppilaitoksesta opiskelija tulee. Näin saataisiin palautetta suoraan esimerkiksi varsinaissuomalaisille toisen asteen oppilaitoksille. Samoin kannattaa selvittää, onko opiskelija opiskellut toisella asteella lyhyttä vai pitkää matematiikkaa. Myös opiskelumotivaatiosta voisi olla kysymyksiä. Ainakin olettama on, että ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on parempi motivaatio kuin lukiolaisilla. Kyselyssä voisi tarkentaa, millainen motivaatio eri taustaisilla opiskelijoilla on tehdä töitä tutkinnon eteen.

Ammatilliset opettajat tutustuivat AMK-laboratorioihin ja Koneteknologiakeskukseen

Aamutilaisuuden jälkeen opettajille ja opinto-ohjaajille oli järjestetty tutustumiskierrokset Turun ammattikorkeakoulun laboratoriotiloihin sekä viereiseen Koneteknologiakeskukseen.

Turku AMK:n laboratorioympäristöissä nähtiin mm. tekoälyyn, uuteen energiaan, laivojen materiaalitehokkuuteen, rakennustekniikkaan sekä ajoneuvotekniikkaan liittyviä kehitys- ja testausympäristöjä. Laboratorioita hyödynnetään sekä opiskeluissa että yritysten tuotekehityksessä.

Koneteknologiakeskuksessa nähtiin ajanmukaisia, yrityselämän tarpeita vastaavia oppimis- ja kehittämisympäristöjä esimerkiksi modernien tuotantomenetelmien ja tuotannon automaatioprosessien parissa.

Opettajien antamassa palautteessa pidettiin hyvänä kokonaisuuteen tutustumista, ja lisäksi muutama osallistuja kaipasi myös mahdollisuutta oman opetusalansa täsmäkohteisiin syventymiseen.

– Tutustumiskäynnit olivat mielenkiintoisia ja auttoivat ymmärtämään opiskelutapoja ja menetelmiä. Niitä olisi kuitenkin voinut esitellä enemmänkin, nyt keskityttiin enemmän tiloihin ja laitteisiin, jotka toki nekin olivat mielenkiintoisia.

– Nähtävää oli paljon, mutta oli hyvä saada koko kattaus. AMK:lla ja Koneteknologiakeskuksella on arvokkaita ja moderneja laitteita, joihin kaikkiin ammatillisilla oppilaitoksilla ei ole mahdollisuutta. Tämän osalta yhteistyötä kannattaisikin vahvistaa.

Kuvat: Sakari Koivunen, Anneli Frantti

Teksti: Anneli Frantti / Lisätiedot anneli.frantti @novida.fi