Kuva: Esko Keski-Oja. Rahdin pakkausta Turun satamassa.

Syksy 2023:

Meri- ja teknologiateollisuuden ennakointiryhmät ovat laatineet alojensa opettajien tulevaisuuden osaamisprofiilit 2036

Ao. ennakointiryhmät ovat kääntäneet katseensa opetukseen ja pohtineet millaista yleistä osaamista meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden alojen opettajilta ja opiskelijoilta edellytetään vuoteen 2036 mennessä. Ryhmät tarkastelivat vaadittavimpia keskeisimpiä geneerisiä ja erityistaitoja sekä kvalifikaatioita. Opetuksen osaamisprofiileita pohdittiin kahden eri skenaarion valossa: Millainen osaamistarve korostuu opettajilla ja opiskelijoilla toivottavassa skenaariossa, jossa osaaminen tukee myönteistä kehitystä. Vastaavasti millainen osaamistarve nousee erityiseksi uhkaavassa skenaariossa, jossa osaamisella pystytään pitämään toimintakykyä yllä tai pääsemän vaikeista tilanteista ulos. Osaamistarpeet näissä kahdessa eri skenaariossa ovat osin samoja, mutta näkökulma on erilainen.

Meriklusterin ja valmistavan teknol opetuksen osaamisprofiili 2036_

Kesä 2023:

Ilmasto ja vihreä siirtymä, kasvava automaatio ja autonomiset järjestelmät ja logistisen toimintaympäristön muutos meriklusterin ennakoinnin keskiössä. Osaajapulan helpottamiseksi uusia ehdotuksia mikrotutkinnoiksi!

Meriklusterin ennakointiryhmä on päivittänyt skenaarioita (ks.alla) muuttuneen maailmantilanteen ja muun kehityksen valossa. Ryhmä on määritellyt keskeisiä alalla vaikuttavia osaamiskapeikkoja ja laatinut ratkaisuehdotuksia ns. mikrotutkintojen muodossa.

• Mikrotutkinnoilla (eng. micro-crendentials) ei vielä yhtenäistä määritelmää; Euroopan komission alustavan määritelmän mukaan ne ovat ”todisteita oppimistuloksista, jotka oppija on saavuttanut lyhyen oppimiskokemuksen jälkeen”.
• Mikrotutkintojen ohjeellinen laajuus on keskimäärin 20 opintopistettä (erikoistumisopintoja lyhyempi) tai 30 osaamispistettä (ECTS

Ks. tarkemmin:

Meriklusterin ennakointiprosessi 2023-2035 – muutostekijät, skenaariot, osaamisprofiilit, osaamiskapeikot ja mikrotutkinnot

Kevät 2022:

Menestyvä vai kituva Varsinais-Suomi?
Meriklusterin neljä tulevaisuusskenaariota

Keväällä 2022 Meriklusteri-työryhmä on tehnyt skenaariotyötä, eli hahmotellut toimialan vaihtoehtoisia ja mahdollisia tulevaisuuksia. Tuloksena on neljä erilaista skenaariota:

Alla skenaarioiden lyhyet kuvaukset.

Blue Hub on hyvin myönteistä kehitystä kuvaava skenaario, jossa meriklusteri keskeisenä toimijana Varsinais-Suomessa nauttii kestävän kehityksen investointien määrän kasvusta. Akkuteknologian käyttö lisääntyy muiden energiamuotojen rinnalla, Merilinjaa edistetään, tieninfraa kehitetään satamiin ja satamatoiminta laajenee Varsinais-Suomessa. Suomalaisen talvimerenkulun osaaminen ja arktinen osaaminen lisääntyvät tuoden kansainvälistä myyntimenestystä. Työperäisen maahanmuuton ansiosta toimialalla ei ole pulaa osaajista, ja myös erityisasiantuntijoiden hyödyntäminen kasvaa globaalisti etätyösuhteiden avulla. Ammatillisen koulutuksen joustavuus helpottaa alan vaihtoa, reagointinopeutta ja jatkuvan oppimisen vahvistamista.

Kituva Varsinais-Suomi on vastakkainen skenaario Blue Hub –skenaariolle. Tässä dystooppisessa skenaariossa toimialalla kärsitään osaajapulasta, rekrytointihaasteista ja pätevien opettajien puutteesta. Koulutuksen valtion rahoitus laskee, resurssit vähenevät ja sen myötä koulutusmäärät ja laatu. Osaajapula ajaa yritykset Varsinais-Suomessa siirtämään toimintansa pois maakunnasta toisaalle Suomeen ja ulkomaille. Meriturismi romahtaa, keskeiset päätökset infran kehitykseen jäävät tekemättä, asetettuihin ilmastopäästötavoitteisiin ei päästä ja kasvava logistiikan hinta tyrehdyttää rahdin kuljetuksen. Sota laajenee koko Eurooppaan.

Vakaa Varsinais-Suomi -skenaario kuvaa nykytilan jatkumoa, jossa akkuteknologiaan tarvittavien raaka-aineiden saatavuus säilyy ja kyseiseen teknologiaan liittyvä kierrätysbisnes kehittyy. Erilaisia käyttövoimia hyödynnetään rinnakkain. Ilmastosopimuksissa pysytään edellytetyllä minimitasolla, mikä on myös yritysten kilpailutekijä. Työvoiman saatavuus- ja kohtaanto-ongelma asettaa haasteita, joihin etsitään ja myös löydetään ratkaisuja. Oppilaitos-yritysyhteistyö kasvaa ja kehittyy. Yritykset suunnittelevat yhä tarkemmin logistiset ketjunsa. Huoltovarmuus, sen merkitykseen havahtuminen ja keskustelu asiasta kasvaa ja saa enemmän painoarvoa koronapandemiasta ja kansainvälisesti kiristyvästä ilmapiiristä johtuen. Sähkön hinta, sen riittävä saanti ja kulutus kasvavat ja nousee yhä merkittävämpään asemaan.

Taivaan laser kuvaa mullistavaa skenaariota, jossa sähkö- ja turvallisuustekniikka ja muut vastaavat järjestelmät kehittyvät. Logistiset toiminnot ja palvelut muuttuvat joustavammiksi, tosiaikaisemmiksi ja nopealiikkeisemmiksi. Sähkön hinta karkaa käsistä. Tästä huolimatta sähkön tuotanto ei riitä kattamaan kulutusta ja joudutaan ottamaan käyttöön vanhoja varajärjestelmiä. Osaksi kiertotalouden suunnittelua suunnitellaan ydinjätteen hyödyntämistä. Suomessa suunnitellaan neljättä ydinvoimalaa. Ammattiliittojen vaikutus häviää epäoikeudenmukaisen tasapalkkaisuusajattelun pohjalta, josta johtuen mennään kohti minimipalkka-ajattelua. Kiina leviää aggressiivisesti Eurooppaan ja myös Suomeen. Virtuaaliset koulutusmuodot, koulutusmenetelmät ja opiskelutavat lisääntyvät. Polarisoituminen kasvaa, kohtaanto-ongelma kärjistyy, työelämän lainalaisuudet romutetaan ja tutkintojen arvo laskee pätevyyksien ja sertifikaattien arvon noustessa.

Lue kokonaiset skenaariokuvaukset täältä:

Meriklusterin osaamisen profilointi

Osaamisprofiilit on johdettu skenaarioista. Skenaariot on esitelty lyhyesti ohessa profiilien yhteydessä ja pidemmin tämän osion yläpuolella. Osaamistarpeita on siis mietitty sen mukaan, mitä tarvittaisiin toivottavassa, mullistavassa ja ei-toivottavassa tulevaisuudessa tai nykytilan jatkumossa. Työryhmissä on laadittu sekä eri työtehtävien osaamisprofiileja että työpaikkailmoituksia.

Tutustu meriklusterin osaamisprofiileihin täältä:

Meriklusterin-osaamisen-profilointi-2022-2030

Syksy 2021:

Meriklusterin työryhmä logistiikan, ilmastopäästöjen ja osaamisvaatimusten äärellä

Syksyn 2021 aikana työryhmä on valinnut ennakointikartalta tärkeimmät muuttujat, joiden ajatellaan vaikuttavan eniten alan tulevaisuuteen. Näiden ympärille on muodostettu tulevaisuuskuvia, joista puolestaan on rakennettu tulevaisuusskenaarioiden pohja.

Syksyn työn kooste: Klikkaa kuvaa, niin esitys avautuu.

Avainmuuttujat meriklusterin osalta ovat:

• Logistiikan hinta • Huoltovarmuus • Ilmastopäästöt • Etäohjatut ja autonomiset alukset • Akkuteknologia
  • Ammattiosaamisvaatimusten määritys • Meriturismi

Tulevaisuuskuvat:

Avainmuuttujat on listattu tulevaisuustaulukkoon, ja jokaista muuttujaa on lähdetty tarkastelemaan neljän erilaisen kehitysvaihtoehdon kannalta.

• Utopia eli toivottu tulevaisuuskuva, asiat etenevät hyvin ja toivotusti: Blue HUB on oheisessa esityksessä
• Dystopia eli ei-toivottava tulevaisuuskuva, taantuminen, asioiden pysähtyminen
• BAU, Business as usual -tulevaisuuskuva, tasainen normaalitilanne, ei yllätyksiä suuntaan eikä toiseen
• Mullistus, täysin yllätyksellinen tulevaisuus, villien ajatusten tulevaisuuskuva

Skenaariot:

Tulevaisuuskuvista on ryhdytty loppusyksyllä 2021 rakentamaan skenaarioita, mahdollisia tulevaisuuksia. Skenaarioita ei priorisoida, eikä niiden ajatella toteutuvan kokonaisuudessaan. Sen sijaan skenaarioista voi toteutua osia. Tarkoitus on siis tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista. Skenaarioiden avulla pyritään hahmottamaan alan mahdollisia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuskulkuja.

Skenaarioiden ajanjaksoina ovat lähitulevaisuus 2022–2025 sekä tulevaisuus 2026–2030. Näihin molempiin ajanjaksoihin kohdistuvia päätöksiä ja valintoja teemme jo parhaillaan tässä hetkessä.

Ajatuksia tulevaisuuden osaamisista:

Työryhmän keskusteluissa tulevaisuuden osaamistarpeet ovat vahvasti esillä. Skenaariotyön jälkeen jokaiseen eri skenaarioon liittyvistä osaamisista koostetaan osaamisprofiileja alan tulevaisuuden työtehtäviin peilaten. Osaamisen muutos on noussut esiin seuraavissa asioissa meriklusterin alalla:

• Tietoisuus ympäristövaatimuksista kasvaa
• Logistiikkajärjestelmän paremman optimoinnin edellytykset lisääntyvät
• Koulutuksessa joustavuus lisääntyy sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyö tiivistyy. Geneeristen taitojen (esim. tietotekniset taidot) painotus koulutuksessa vahvistuu ja tarve kasvaa myös ympäristöosaamisen ja sen ymmärryksen lisäämiseen
• Ohjauksen henkilökohtaistaminen työpaikka- ja koulutusohjauksissa korostuu
• Koulutussimulaattoreiden käyttö lisääntyy ja uudistaa koulutussisältöjä
• Muuntokykyisyyden, joustavuuden ja ennakoivan osaamisen vahvistamisella taklataan osaajapulaa
• Risteilijöiden turvallisuusjärjestelmät kehittyvät -> Osaaminen lisääntyy, koulutuksessa hyödynnetään pelillistämistä
• Suomalainen kyberturvallisuusosaaminen vahvistuu
• Suomalainen talvimerenkulkuosaaminen ja arktinen osaaminen lisääntyvät Työn muutos:
• Työajan käsite; joustavuus sekä työn paikkariippumattomuus lisääntyvät
• Etäohjattujen ja autonomisten alusten (rahdin kuljetus) käyttöön oton myötä työ muuttuu yhä enemmän autonomisten alusten operoinnin valvonnaksi -> Tarvitaan lisää operaattoreita.

 

Kevät 2021:

Meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden työryhmä pohtii koronaa, verkostoja ja cleantechia

Kevään 2021 aikana työryhmän keskustelussa on mietitty, haastavatko pandemian jälkiseuraukset telakkateollisuuden Turussa. Keskustelua tulevan 5–10 vuoden ennakoinnissa ovat herättäneet myös työvoiman saatavuus, kuljetusten toimiminen ja Euroopan elpymisrahasto. (Ilmiöt kursiivilla).

Työryhmän esitys 10.6 ennakointifoorumissa.

Korona heilauttaa yritysten kilpailukykyä

Työryhmän keskustelussa on noussut vahvasti esille korona ja sen tuomat vaikutukset maakunnan meri- ja valmistavaan teknologiateollisuuteen. Koronan vuoksi yritysten saamat tilaukset ovat viivästyneet tai niiden toteutusaikatauluja on pidennetty. Ala on myös kärsinyt raaka-aineiden ja komponenttien toimitusongelmista. Samaan aikaan tarjouspyynnöt tulevat huomattavasti aiempaa lyhyemmällä varoitusajalla. Tämä on hankaloittanut reagointia, sillä tekijöitä ei välttämättä ole heti saatavilla. Globalisaatio on kiristänyt kansainvälistä kilpailua jo ennen pandemiaa, ja nyt kisa asiakkaista, tiedosta, työvoimasta, rahoituksesta, kuljetuksista ja raaka-aineista on entistä tiukempaa. Poikkeustilan vaikutuksista saatetaan kärsiä pitkään.

Korona on tuonut tullessaan myös matkustusrajoitteet. Laivamatkustaminen vähentyi koko vuoden 2020, ja vuoden loppupuoliskolla uusmyynti pysähtyi totaalisesti.

Yritysten välillä on eroja ja polarisoitumista. Työryhmän keskusteluissa on puhuttu erityisesti siitä, että osa alan toimijoista on pärjännyt hyvin pandemiatilanteessa, tehnyt vauhdikkaan digiloikan ja kehittänyt tekemistään, osa taas on heikossa tilanteessa, ja korona-exit näyttäytyy paluuna vanhaan. Tällaisissa muutostilanteissa yrityksen ketterät ja nopeat toimintatavat sekä ennakointi ja pitkän aikavälin suunnittelu edistävät yrityksen selviämiskykyä. Lisäksi hyvät suhteet asiakkaisiin ja alihankkijoihin edesauttavat kestävyyttä. Hyvä arvo- ja toimintaketjujen hallinta onkin yrityksille keskeinen menestystekijä. Asiakasportfolioiden laventamiseen on alalla alettu kiinnittää huomiota.

Esimerkiksi b2b-liiketoiminnassa arvoketju- ja toimialakohtaiset tekijät voivat vaikuttaa yritysten kehitykseen poikkeustilanteessa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi viranomaisrajoitukset tai yksityisen kulutuksen muutokset.

Työryhmän keskustelua on virittänyt myös Teknologiateollisuus ry:n ilmoitus lopettaa työehtosopimustoiminta ja siirtyä paikalliseen sopimiseen, mikä on todennäköisesti myös saanut vauhtia koronasta.

Nousussa: ympäristöteknologia ja tekoäly

Digitalisaatioon ja ympäristöteknologiaan liittyvä osaaminen on suomalaisen meri- ja teknologiateollisuuden vahvuus, mikä on herättänyt työryhmässä monipuolista keskustelua. Ketterä innovaatiojohtaminen ja nopeat innovaatiosyklit vaikuttavat yhä enemmän yritysten menestymiseen. Tekoälyn eli AI:n koneoppiminen ja koneälykkyys ovat alkaneet integroitua yhä vahvemmin osaksi kaikkea alan yritysten automaatiota ja robotiikkaa.

Kiertotalous on nouseva tuotantomalli, jolla pyritään vähentämään jätettä ja saasteita suunnittelemalla materiaalivirtojen kulkua kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Elinkaarisuunnittelu vahvistuu erityisesti laivojen purkamisen osalta. Puhtailla ja vihreillä cleantech-teknologioilla vastataan jätteiden, saasteiden ja energiakulutuksen vähentämisen haasteisiin. Työryhmässä nousseen kommentin mukaan myös Business Finlandin innovaatiorahoitus osoittaa, että meritoimialan kaikilla suurimmilla toimijoilla on tällä hetkellä suunnitteilla tai meneillään jokin cleantech-hanke. Keskustelua on käyty myös kuljetusten toimivuuden merkityksestä maakunnan taloudelle, tähän tarvitaan alueen neljän sataman sekä rataverkon kehitystä.

Keskustelua työryhmässä on herättänyt paljon myös alan keskeinen ongelma eli osaavan työvoiman puute. Työperäinen maahanmuutto meri- ja teknologiateollisuuden alalle nähdään tähän yhtenä ratkaisuna, vastavoimana vaikuttavat myös kiistat maahanmuutosta. Tällä hetkellä maassa jo oleville maahanmuuttajille on tarjolla alalle suuntaavaa ammatillista koulutusta erityisesti kone- ja tuotantotekniikassa, ja tämän lisäämistä on keskusteluissa pidetty tärkeänä. Alan houkuttelevuutta toivottaisiin lisättävän, mihin auttaisi esimerkiksi se, että teknologiayritykset tarjoaisivat enemmän ja näkyvämmin kesätyöpaikkoja nuorille maakunnassamme.

Euroopan elpymisrahaston rahoituksen käyttösuunnitelma esitetään EU:lle toukokuussa. Työryhmä odottaa mielenkiinnolla sitä, millaisen osuuden meri- ja teknologiateollisuus saa. Suomi suuntaa rahoja erityisesti neljään teemaan: vihreään siirtymään, digitalisaatioon, työllisyysasteen ja osaamistason nostamiseen sekä sote-palveluihin. Digitaalisuus ja ilmastonmuutos vauhdittavat kaikkea liiketoiminnan kehitystä.